Tonttuilua ja joulunodotusta 3. luokassa

 Joulun vietto on aina yhtä mukavaa, tänä vuonna innostuin laittamaan luokan jouluisen näköiseksi ja vaihdoin jopa verhot, kun varastossa satuin saamaan lahjoituksena pari joulun punaista lakanaa..

Joulutarina - aamunavaus

Joulun odotus luokassani on eräänlaista rauhoittumisen aikaa. Yhteinen päivämme alkaa joulukuussa lyhtyjen valossa Joulumaata laulaen ja sen jälkeen on Joulutarinan aika. Kerron oppilailleni Marko Leinon Joulutarina-kirjaa joka päivä pienen pätkän kerrallaan. Koko kirja on liian pitkä koulussa joulukuun aikana luettavaksi, mutta minä siis luen kotona kirjaa eteenpäin aina iltaisin ja seuraavana aamuna kerron tarinaa oppilailleni omin sanoin ja näin on tarinan ehtii kertoa joulukuun aikana. 

Ensimmäisen viikon ajan hiljentyminen tarinaan oli haastavaa ja oppilaat tarvitsivat rauhoittumiseen ja hiljentymiseen opettajan apua, ilo oli huomata, että joulukuun toisen viikon lopulla käteltyäni oppilaat luokan ovella ja viimeisen oppilaan jälkeen oven sulkiessani luokka oli hiljainen ja odotti tarina hetken alkua hipi hiljaa. Miksi sä ope aina lopetat jännässä kohdassa? on päivittäinen kysymys luokassamme :)

Viimeisenä koulupäivänä, kun koko tarina on kerrottu, katsomme Joulutarina-elokuvan yhdessä.

Tontut piilosilla - kirjoitusharjoitus

Eräänä aamuna oli luokkaan ilmestynyt eri paikkoihin parisen kymmentä tonttua. Oppilaiden tehtävänä oli kirjoittaa vihkoihinsa luokassa piileskelevistä tontuista, esim. Tonttu kurkkaa kaapin takaa. Luokkani oppilaista enemmistö on suomen kielen oppijoita (eli S2-oppilaita), joten tehtävä oli erinomainen. Oppilaat kirjoittivat annetun n. 20min ajan melkoisella tohinalla lauseita vihkoihinsa ja minun oli helppo kierrellä innoissaan työhönsä keskittyvien oppilaiden joukossa ja pohtia apua tarvitsevien kanssa suomenkielen taivutusmuotoja. 

Harjoitus palveli hyvin kaikkia luokkani 25 oppilasta: aloittelevat kirjoittajat kirjoittivat Tonttu on.. -lauseita, mutta taitavammat kirjoittajat haastoin käyttämään erilaisia verbejä tonttujen olinpaikkoja kuvaillessaan, esim. Tonttu piileskelee käsipaperitelineen takana.

Tontut piilosilla.

 Keitä ovat tontut? - kirjoitus- ja muistiharjoitus

Sijoitin kahteen paikkaan käytävälle jonkin matkan päähän luokasta alla olevan Tontut-tekstin. Oppilailla oli kaikilla luokassa oma kirjoituspaikka, jossa heillä oli vihko ja kynä. Oppilaat kävivät käytävässä lukemassa tekstiä aina sopivan pätkän eteenpäin, kävelivät takaisin luokkaan ja kirjoittivat mieleenpainamansa pätkän vihkoonsa. Sen jälkeen he lähtivät hakemaan uutta tekstikatkelmaa.

Tämä tehtävä haastaa oppilaiden muistia: osa oppilaita kykenee helposti muistamaan jopa 6-7 sanan pätkiä kerrallaan ja osa oppilaista kirjoittaa tekstiä 1-2 sanan pätkissä eteenpäin. 

Vaikka 25 oppilasta liikkuivat kirjoitustehtävän aikana jatkuvasti luokasta sisään ja ulos, säilyi luokassa rauhallinen tunnelma ja tässäkin tehtävässä minun oli helppo kierrellä kirjoittavien oppilaiden seassa ja auttaa apua tarvitsevia huomaamaan puuttuvat kaksoiskonsonantit ym. virheet.

Joulusudoku

Järjestimme muiden 3. luokkien kanssa jouluisen pajapäivän, jossa minun pisteelläni oli ohjelmassa joulusudokujen parissa pähkäilyä. Opettelimme ensin sudokun idean smartboardille avaamani helpon sudokun avulla. 

Kun tekniikka oli kaikille selvä ratkoivat oppilaat sudokuja 2-3 oppilaan ryhmissä. Helpompi versio (alla olevassa kuvassa vasemmalla) ratkesi kaikilta oppilailta, mutta haasteellisempi versio (kuvissa oikealla) olikin todella haastava 60 oppilaasta yksi oppilaspari ratkaisi tuon joulusudokun!

Loogiset joulusukat

Tietokoneella kuvien muokkaaminen ei ole vahvinta osaamistani, mutta harjoittelin värkkäämällä oppilaiden iloksi loogisen joulusukkakokoelman. Jos haluat käyttää loogista joulusukka-kokoelmaani, niin voit tulostaa sen täältä.

Pikkuapulainen osallistui joulusukkien tutkimiseen.

Joulupeli

Pelasimme luokassa myös 2-3 oppilaan ryhmissä netistä löytyneestä pelipohjasta muokattua joulupeliä  Pelissä oppilaat heittivät noppaa, lukivat ruudussa olevan sanan tai tutkivat ruudussa olevaa kuvaa. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat vihkoihinsa lauseen, jossa kyseinen sana esiintyi. 

Lisähaastetta peliin toi korttipakka, jossa oli lopetusmerkit eli piste, kysymysmerkki ja huutomerkki. Siirryttyään pelilaudalla oppilas otti pakasta kortin, joka määräsi pitäisikö hänen tehdä toteamus-, kysymys- vai käskylause. Korttipakkaa en antanut ihan kaikkien ryhmien käyttöön, sillä osalle suomenkielenoppijoista sen käyttäminen oli vielä turhan haastavaa.

Pelilaudan löydät täältä.

Pelilauta ei ole oma tekeleeni, vaan muokkasin sen suomeksi. Alkuperäinen pelilauta löytyy netistä, jos haluat tutkia sitä.

Omat jouluprojektit

OPS2016 tuo tullessaan monialaiset oppimiskokonaisuudet ja oppilaat oman oppimisensa omistajina ja suunnittelijoina. En varmasti ole ainoa opettaja, joka pohdiskelee mitä tapahtuu kun oppilaat päästää ohjaksiin ja itse seuraa sivumpaa. 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat oppilailleni tuttuja ja he ovat päässeet tietyssä määrin myös itse suunnittelemaan työskentelyään. Mitä sitten tapahtuu, jos oppilaille antaa vapaat kädet?

Sitä päätin nyt joulun alla kokeilla. Kerroin oppilaille, että heillä on 4 oppituntia aikaa ja heidän tulee suunnitella yksin, parin kanssa tai korkeintaan 4 oppilaan ryhmässä jokin jouluaiheinen projekti, jonka he toteuttavat. Ideoita heittelin ilmaan hyvin laveasti: kuvistyö, musiikkiesitys, satu, runo... Oppilaat tuumailivat asiaa perjantaipäivän päätteeksi ja hauduttivat asiaa viikonlopun yli. 

Kahden viikon ajan aamuisin minulta kysytään heti, tehdäänkö tänään omia projekteja eli innoissaan oppilaat ovat. Mitä oppilaiden omina tuotoksina sitten syntyy? Yksi oppilaspari harjoittelee Kulkuset-kappaleet kertosäkeistön soittamista nokka huiluilla, toinen ryhmä soittaa ja laulaa pianon ja rumpujen säestyksellä Jouluilta-kappaleen, poikakaksikko päätti yllätyksekseni ommella tonttupehmolelut (tästä olin ällistynyt, sillä toinen oppilas kertoo minulle aina vihaavansa käsitöitä ja askartelua...), eräs oppilaspari rakentaa karkkijoulukalenteria ja sen lisäksi valmistuu muutamia kuvistöitä. 25 oppilaasta 5 ei kyennyt keksimään omaa projektia, joten he valitsivat opettajan laatiman tehtäväpaketin, jota he tekevät projektitunneilla. Tehtäväpakettiin kuului WordSearch-tehtävä (etsi 15 joulusanaa), arvoitusten keksimistä, joulukuvasta tarinan tai lauseiden kirjoittamista, joulusudoku sekä kertolaskukiekkoja. Tehtäväpaketti pdf-muodossa löytyy täältä.

Kahden oppilaan tuotos oli joulukalenteri, johon he näpersivät karkeille omat lokerot. Mikä ihaninta tässä projektissa
oppilaiden suunnitelmana ei ollut vain rakentaa kalenteria ja syödä itse herkkuja pois, vaan heille oli tärkeää että
luokkatoverit saavat avata luukut jokainen vuorollaan. Ihanaa huomata oppilaiden toteutuksissa, ettei joulu ole vain
mulle-mulle-mulle saamista vaan myös antamisen iloa!

Jouluprojektin tuloksena valmistunut tonttupehmo.

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen, kun näin silmät tonttusen...

Joululaulun innoittamana teimme kuvistöitä, joissa tontut kurkistelivat ikkunoista sisään. Suosikkini on ehdottomasti alapuolella olevassa kuvassa työ, jossa kymmenen tonttua kurkkii ikkunasta. Voisiko tulkita, että tontut on epävarmoja kyseisen ikkunan omistajan kiltteydestä, jos tarvitaan noin monta tarkkailijaa?

Eräs oppilaistani ilahdutti meitä tuomalla luokkaan piparkakkutalon, olipa ihana yllätys! Ope ei olisi tänä vuonna jaksanut.

Todistusten kannet

Viimeisenä tehtävänä tälle lukukaudelle oppilaat toteuttivat omiin todistuksiinsa joulu- tai talviaiheiset kannet. Kannet tehtiin punaiselle A3-paperille ja toteutus tehtiin puuväreillä. Ainoat vaatimukset olivat, että kannessa tulee olla oppilaan etu- ja sukunimi, luokka-aste sekä "joulukuu 2015".

Idean todistuksen kansista olen bongannut muutama vuosi sitten jostain fb:n opettajaryhmästä, mutta nyt pääsin vasta ensimmäistä kertaa toteuttamaan ideaa.

Tämä blogi hiljenee ja uusi postauksia on luvassa taas tammikuussa, kun aloitamme Suomi-teeman parissa työskentelyn... Suunnitelmia vilisee teeman suhteen jo päässä vaikka kuinka,

mutta yritän siirtää ne loman ajaksi taka-alalle ;-)

Rauhallista joulunaikaa kaikille kollegoille

ja muille blogin lukijoille!

Suomi ja SIbelius

Sibelius-jakso päättyi itsenäisyyspäivä-juhlaan, joka oli koulussamme myös Sibelius 150v.-juhla. Tähän kirjoitukseen olen vielä koonnut jakson lopussa Sibeliukseen ja Suomeen liittyviä juttuja.

Alakoulun aarreaitassa julkaistu Anna-Kaisa Kauralan Sibelius-räppi oli luokassamme ihan hitti! Sitä on räpätty moneen otteeseen.

Yksi kasi kuus ja viis

syntymävuosi Jannen siis.

Syntymäpaikka Tavastehus,


lahjaksi annettu musikaalisuus.

Kertosäe:

Sibelius Sibelius

meille melko uus tuttavuus

Sibelius Sibelius

Suomen suurin kuuluisuus

Sibelius pisti nuotteja pinoon,

silloin ei mennyt mikään vinoon.

Lauluja, biisejä, onhan noita,

seitsemän on niitä sinfonioita.

Kertosäe

Kaksi nolla yks ja viis

juhlavuosi on nyt siis.

Sibelius oli jäätävä nero,

Jos et usko, oot ihan zero!

Kertosäe

(Anna-Kaisa Kaurala)

Sibelius-räpin lisäksi lauluohjelmistoomme kuului Maamme-laulu sekä Jukka Salmisen "Nostetaan lippu salkoon". Laulun sanat tosin kaipaisivat hieman päivitystä, sillä olen itse laulanut tätä laulua ekaluokalla, jolloin Suomi täytti 75v. Nykyisille oppilaille isoisän voisi jo korvata isoisoisällä :)

Nuotit kappaleeseen löytyy Jukka Salminen ja lapset
Lastenmaa-lauluja nuottivihkosesta.

Timo Koivusalon ohjaama Sibelius-elokuva on kokonaisuutena 3. luokkalaisille liian raskassoutuinen, mutta hyödynsin Sibelius-elokuvan kohtausta, jossa Finlandian esittäminen konsertissa on kielletty ja käsiohjelmiin painetaan Finlandian tielle Fantasia. Konsertissa on yleisö yhtyy Finlandiaan ja nousee omalla tavallaan kapinaan Venäjää vastaan. Kohtaus kestää n. 4min.

Oppilaat tunnistivat heti kappaleen Finlandiaksi ja tämä kohtaus antoi meille hyvän pohjan keskustelulle itsenäisyyspäivästä ja miksi sitä vietetään. 

Kyseinen kohtaus ei ole historiallisesti täysin paikkansa pitävä, sillä Finlandia sanoitettiin vasta vuosia myöhemmin, mutta en antanut sen tässä häiritä.

Teimme yhdessä itsenäisyyspäivän traditioista käsitekartan vihkoihin ja lopuksi kerroin selityksistä, joita liittyy ikkunalla itsenäisyyspäivän iltana poltettavien kahden kynttilän taustalle. Selitys jääkärien turvapaikasta tuntui olevan oppilaille mieluisin :)

                                          

Itsenäisyyspäivään kuvistyönä teimme perinteisen painamalla tehdyn kynttilätyön. Vaikka olen tehnyt aiemmin työtä eskareiden ja ekaluokkalaisten kanssa, niin riitti siinä haastetta 3. luokkalaisillekin. Kärsivällisyys, jota koko paperin näyttäminen pelkästään painamalla, oli monella oppilaalla koetuksella.

Moniste on pdf-muodossa täällä.

Oppilaiden vihkoihin tuli itsenäisyyspäivästä tietoa sanelun muodossa, jonka erityisopettaja teetti ja jotta saimme arviointimateriaalia sekä mahdollisuuden vertailla oppilaiden kirjoittamisen kehittymistä syksyn aikana. Lisäksi oppilaat tekivät luetun ymmärtämisen tehtävän ja lukivat yllä olevan tekstin itsenäisyyspäivästä ja vastasivat sen jälkeen kysymyksiin.

Koska luokallani on paljon S2-oppilaita ja oppilaat joutuivat työskentelemään tekstin parissa itsenäisesti, oli apuna lauseen alut helpottamassa kokonaisen lauseen muodostamista.

Kertolaskuja jälleen kerran

Kertotauluja, kertotauluja ja vielä vähän kertotauluja... Niitä on viime viikot treenattu,

keräsin näin kerto- ja jakolaskujakson päätteeksi kokoon toiminnallisia harjoituksia, joita

olemme käyttäneet kertotauluihin tutustuessamme ja niitä harjoitellessamme.

Kerto- ja sisältöjakotauluja kirjoitimme vihkoon samalla kun pakkasimme "karkkia" kananmunakennoon. Opeteltavana on 9:n kertotaulu, joten jokaiseen koloon pakattiin aina 9 karkkia. Sitten muodostettiin karkeista kerto- ja sisältöjakolasku.

Käytävällä oppilaat etsivät seinälle kiinnitettyjä kertolaskulappuja, joiden mukaisen kerto-
laskun he piirsivät vihkoihinsa pinta-alana.

Kauppiaan menetelmä sopii hyvin 9 monikertojen harjoitteluun. Toisella oppilaalla on kasa kympin seteleitä ja toisella euron kolikoita (aluksi 9 euron kolikkoa). Parin pitäisi antaa koko ajan kolikoiden omistajalle 9€, mutta koska hänellä on
vain seteleitä, pitää kolikoiden omistajan antaa 1€ takaisin. Koko ajan pari puhuu ääneen kuinka paljon rahaa aluksi 9€
rahaa saaneella on.

Oppikirjamme (Matematiikkaa 3a) ohjeen avulla tutkimme myös helmitaulua (sekä oikeaa, että oppikirjan kuvasta). Oppilaat peittivät post-it-lapulla helmitaulua siten, että siihen jäi näkyville annettu lasku.

Ikean vahakankaalle tehtyyn satatauluun (kiitos vain vinkistä VaNettajalle, joka FB:ssä vinkkasi Ikean käyttäkelpoisesta vahakankaasta!). Oppilaat peittivät vahakankaalle annetun luvun monikerrat ja tutkivat onko monikertojen asettumisessa
satataululle jokin looginen järjestys, esim. 9:n monikerroista oppilaat huomasivat muodostuvat "suoran".

Isolla lukusuoralla työskenneltyään oppilaat merkitsivät harjoitellut monikerrat tyhjään sata-
ruudukkoon. Ruudukkoon merkittiin tällä kertaa vain 9:n monikerrat, 7:n kertotaulua harjoitel-
taessa samaan ruudukkoon lisättiin värikynällä 7:n monikerrat. Ja kuinka ollakkaan, monikerroista
löytyi yksi luku, joka kuului molempiin. Tällaiset luvut kirjoitettiin auki kertolaskuina ruudukon
alle, eli esim. 9x7 = 7x9

Lukujen monikertoja merkittiin myös mittanauhoihin pyykkipojilla. Näissä harjoituksissa näki helposti miten pitäkällä
oppilaan ajattelu on. Hakiko hän lukuja tietyllä logiikalla tai strategialla, esim. käyttäen hyväksi 9:n monikerroissa kauppi-
aan menetelmää vai laskiko hän jokaisen välin erikseen 1,2,3,4...9.

Satuja (ja vähän Sibeliusta..)

Ystävänsä Walter von Konovin kanssa nuori Sibelius teki kouluaikoina satunäytelmiä, joihin hän sävelsi musiikkia. Sibeliuksen kouluaikaisista harrastuksista innostuneena mekin teimme kuunnelmia, joihin taitojemme mukaan yhdistimme soittimia ja musiikkia.

Teimme kuunnelmaprojektin yleis- ja erityiopetuksen yhteistyönä, kahden luokan oppilaat jaettiin neljään 8-9 oppilaan pienryhmään työskentelemään. Päädyimme toteuttamaan kuunnelmina kaksi perinteistä satua: Punahilkan ja Prinsessa Ruususen. Molemmista toteutettiin kaksi erilaista versiota.

Ennen varsinaisen kuunnelmaprojektin alkamista äidinkielen/suomi2-tunneilla tutustuttiin punahilkka- ja ruusunen-satuihin. Harjoittelimme satujen ääneenlukemista ja eläytymistä, sekä teimme perinteisen vastaa kysymyksiin-luetun ymmärtämisen tehtävän punahilkasta. Prinsessa Ruususen kohdalla annoin oppilaille tehtäväksi tehdä itse luetun ymmärtämisen kysymyksiä sadusta, seuraavalla tunnilla joku toinen oppilas vastasi kirjallisesti luokkatoverinsa tekemiin kysymyksiin. Tässä tehtävässä huomasi selvästi, kuka todella ymmärsi lukemaansa.

Koska olemme viime viikkoina kerranneet lauseisiin liittyviä sääntöjä teimme Prinsessa Ruusunen sadun pohjalta myös harjoituksen, jossa oppilaat etsivät käytävältä alla olevassa kuvassa olevia lauseita. Löydettyään lauseen oppilas luki sen huolellisesti, painoi mieleensä ja tuli luokkaan kirjoittamaan lauseen oikein vihkoonsa huomioiden sanavälit, isot kirjaimet ja lopetusmerkit. Lauseita oli käytävällä kaiken kaikkiaan kymmenkunta.

Varsinaiseen kuunnelman tekoon käytettiin kaksi kaksoistuntia, joihin sisältyi suunnittelu, harjoittelu ja nauhoitus. Minulla ei ollut riittävästi aikaa etsiä sopivaa ilmaista äänitysohjelmaa iPadille, joten äänitimme (eli videoimme) kuunnelmat iPadin videokameralla. Valmiit leikkeet yhdistimme iMoviella ja lisäsimme vielä muutamia äänitehosteita mukaan. Varmasti näppärämpiäkin ohjelmia olisi tarjolla, mutta tällä kertaa tyydyimme ajan puutteessa tähän vaihtoehtoon.

Oma ryhmäni toteutti Prinsessa Ruususesta runomuotoisen kuunnelman, johon liitimme laulua ja muutamia ääniä. Runomuotoinen teksti Prinsessa Ruususesta löytyi Nukketeatteri Sampon julkaisemasta Esitys alkaa!-vihkosesta. 

Muut ryhmät toteuttivat perinteisen version Prinsessa Ruususesta ja Punahilkasta sekä Timo Parvelan Ella ja kadonnut karttakeppi kirjasta löytyvän modernin version punahilkasta.

Esitys alkaa!-vihkosesta löytyy käsikirjoituksia moniin perinteisiin
satuihin.

Samoissa pienryhmissä toteutimme myös kuvaamataidon tunnilla ruutusuurennoksen ryhmätyönä. Jokainen ryhmä sai omaan satuunsa liittyvän kuvan, joka oli paloiteltu. 

Netistä ladatut kuvat, joita käytimme ruutusuurennoksen
mallikuvina.

Myös oma poikatiimini, jonka kanssa teimme kuunnelman, innostui prinsessa Ruusunen-ruutusuurennoksesta, vaikka aluksi pojilta meinasi tulla nurinaa hempeästä aiheesta.

Mutta lopputulos oli paljon parempi kuin olin aavistanutkaan. Ja pojat innostuivat tekemään omaa osuuttaan, jokainen valitsi itselleen sopivan palan ja jos oma osuus ei vaatinut niin paljoa tarkkaa näpertämistä keskittyneesti oppilaat värittivät vahaliiduila oman palansa.

Kuvasarja on Pinterest löytö.

Satujakson päätteeksi oppilaat saivat läksyksi kertoa kotona vanhemmilleen Punahilkka- tai Prinsessa Ruusunen sadun omin sanoin joko suomeksi tai omalla äidinkielellään. Toisena läksynä oppilailla oli kirjoittaa omin sanoin viikon aikana mahdollisimman huolellisesti Punahilkka- tai Prinsessa Ruusunen tarina kuvasarjan avulla.

Kuvat on poimittu netin värityskuvista.

Sukellus Sibeliuksen maailmaan (osa 1)

Marraskuun teema luokassamme on Sibelius, teeman parissa työskennellessämme pääpaino on musiikin ja äidinkielen opetussuunnitelmien sisällöissä, mutta myös muita oppiaineita on sisällytetty teemaan.

Kipinä Production IhmeSibelius-hanke

Ihme Sibelius-konsertti Sello-salissa aloitti teeman parissa työskentelyn. Eeva-Leena Pokelan ja Sibelius-akatemian lastenmusiikkikurssin opiskelijoiden toteuttama konsertti johdatti meidät retkelle Sibeliuksen lapsuuden maisemiin. Valtaosa konsertti vieraista oli eskari - 1. luokkalaisia ja hieman minua jännitti, olenko tuonut 3. luokkalaiseni liian lapselliseen konserttiin, mutta siitä ei ollut huolta. Konsertti oli aivan loistava ja imaisi myös 3. luokkalaiset mukaansa!

Kipinä Productionin IhmeSibelius-hankkeeseen kuuluivat kouluille tarjottavat
työpajat konsertin jälkeen.

Konsertin jälkeen tuli kaksi IhmeSibelius-konsertin esiintyjistä pitämään meille tunnin mittaisen työpajan. Tunnin työpajassa teimme metsän ääniä, sävelsimme oman "metsäsinfonian", harjoittelimme rytmiikkaa ja tutustuimme soittimiin. Työpaja oli yhtä loistava kuin itse konserttikin, vilkas 25 oppilaan luokkani keskittyi koko tunnin ajan loistavasti musisointiin!

Konsertti ja sen jälkeen pidetty työpaja toimivat erinomaisena lähtölaukauksena koko marraskuun kestävään Sibelius-teemaan, parempaa motivointi teemalle en voisi keksiä! Omassa luokassamme lähdimme syventämään aihetta Tapani Baggen Hämeenlinnan Janne-kirjan avulla, joka on sekoitus satu- ja tietokirjaa. Kirjan alussa kerrotaan kuinka Janne lapsena istui raidallisella räsymatolla äidin taffelipianon alla ja kuinka hän näki musiikin väreinä. 

Mekin lähdimme tutkimaan musiikkia väreinä raidallista räsymattoa tutkien. Olemme soittaneet jo kuukauden verran luokassa nokkahuilua, tähän asti olemme soittaneet ulkomuistista ja opettajan soittoa matkien. Nyt annoin ensimmäistä kertaa sävelille nimet tai siis värit. Kävimme yhdessä läpi mikä on vihreä (H), keltainen (A), musta (G) ja ruskea (D) (värit vastaavat kuvionuottien väristystä). Kun nämä oli käyty läpi tutkimme kuvassa ylhäällä olevaa räsymattoa ja pohdimme miten sen voisi soittaa. Räsymattoon kätkeytyi oppilaille jo hyvin tuttu "Koko vuosi on kuin piiri"-laulu, jonka osaamme jos soittaa erittäin hyvin ulkomuistista. Olin myös tehnyt oppilaille kaksi muuta mattoa, joita tutkimme yhdessä. Näissä matoissa oli paljon sellaisia värejä, joita emme olleet vielä huilulla opetelleet, joten kokeilimme luokkaan tuomillani ksylofoneilla miten nämä matot soivat. Soittimiin olin kiinnittänyt kuvionuotti-tarrat. Ja kappas vain, räsymatoista paljastui tuttu "Tuiki tuiki tähtönen"-laulu!

Ylemmästä matosta paljastui oppilaille jo hyvin tuttu Koko vuosi on kuin piiri-laulu ja
alemmista muodostui Tuiki tuiki tähtönen.

Tässä vaiheessa oppilailla oli tietenkin jo kova halu oppia miten punainen, sininen ja harmaa raita soitetaan huilulla. Siispä väritimme jokaiselle oppilaalle vihkoon huilun sävelten otteet kuvionuottien värein. Alla oli perinteisellä nuottikirjoituksella vastaavat sävelet.

Läksyksi oppilaat saivat sävellystehtävän, jokainen väritti kuvionuottien väreillä oman mattonsa. Aika moni oli kokeillut kotona myös mattonsa soittamista.

-----------------------

Hämeenlinnan Janne- kirjassa kerrotaan kuinka Sibelius nuorena vaelteli Hämeenlinnan Hattelmalan harjulla, joka yhden tarinan mukaan on saanut nimensä Hatta-peikoin mukaan. Mielikuvitusrikas Sibeliuskin näki retkillään metsässä milloin mitäkin satuolentoja. Kirjoitimme vihkoihin pienet tarinat Hatta-peikon kohtaamisesta. 

Saman pistetyöskentelyn aikana oppilaat kokosivat Sibelius-ristikkoon jo oppimiamme asioita Sibeliuksesta, yhdellä pisteellä koulun kirjastossa oppilaat lukivat omia kirjojaan ja musapisteellä oppilaat saivat harjoitella omien sävellystensä soittamista laattasoittimilla.

Teachers Cornerissa luodun ristikon löydät pdf:nä täältä.

------------------------

Miten Jannesta tuli Jean Sibelius? Siitäkin kerrotaan Hämeenlinnan Janne-kirjassa, luimme tapahtumasta kirjasta ja lisäksi kerroin oppilaille omalla mielikuvituksellani väritetyn jännityskertomuksen siitä kuinka Janne isoäidin vintiltä löysi vanhan merimiesarkun ja sieltä sedän vanhat käyntikortit. Käyntikortti ei ollut monellekaan 3. luokkalaiselle tuttu sana, joten sekin sana piti avata.

Teimme saneluralli-harjoituksen, jotta jokaisen oppilaan vihkoon tulisi taas myös lisää tietotekstiä Sibeliuksesta. Oppilaat jakaantuivat pareihin ja he jakoivat roolit: toinen kirjoittaa ja toinen sanelee. Sanelija kävi käytävässä lukemassa sopivan pätkän toista allaolevista teksteistä, tuli luokkaan ja saneli parilleen mitä oli lukenut. Sen jälkeen hän haki taas seuraavan pätkän tekstiä. Kun koko teksti oli kirjoitettu osat vaihtuivat ja toinen parista saneli eri tekstin parilleen.

Tehtävätyyppi on erinomainen muistiharjoitus, aika monta kertaa oppilaat kääntyivät ovelta takaisin, kun jo unohtivat mitä olivat lukeneet. 

-------------------

Sibelius-teeman läksyt annoin oppilaille kerralla. Alla olevan monisteen jokainen liimasi vihkoonsa ja oppilaat valitsevat joka viikko kaksi tehtävää, jotka tekevät teemavihkoihinsa. Valinnan varaa siis on hieman, eikä kaikkien tarvitse tehdä kaikkia tehtäviä. Mutta nyt on tarjolla lisätehtäviä niille, jotka haluavat tehdä enemmän.

Sibelius-jakson läksyt löydät pdf:n täältä.

Läksytehtävänä on mm. tunnistaa allaolevalta padlet-seinältä soittimet ja etsiä niille sanakirjan avulla englannin kieliset nimet. Halutessaan oppilas voi kääntää soitinten nimet vielä kolmannellekin kielelle, tässä kaksikielisillä oppilaillani on mahdollisuus hyödyntää omaa äidinkieltään. Ja samalla sanakirjan käyttö tulee tutuksi, on se sitten perinteinen tai nettisanakirja, jota oppilaat käyttävät.

Ihanaa on ollut huomata kuinka oppilaani ovat ymmärtäneet kauniin vihkotyön merkityksen.