Kirjoja, karhuja, kirjallisuutta ja pikkiriikkisen musiikkia

Laivani liitä uljaana aalloilla uiden

kauaksi kiitää rannan puiden.

Minne on matka?

Poikki laulavan ladun,

kohti saaria sadun,

sinne käy matka.

(Immi Hellén)

Lastenkirjallisuus-jaksomme sai tänään jatkoa, kun oppilaat pääsivät viimein lukemaan perjantaina kirjastosta lainaamiaan kirjoja. Samalla harjoittelimme luovaa kirjoittamista ja opettelimme luetunymmärtämisen menetelmänä ennakoinnin. Tämän kokonaisuuden rakentamiseen olen saanut ideoita Luetaanko tämä-blogista. Kiitos siis Kialle kirjavinkistä ja käsittelyideoista!

Aloitus/pihaleikki: 

- Aloitimme aamun pihalla leikkimällä karhu nukkuu- laululeikkiä. Aluksi valittiin kolme karhua keskelle nukkumaan, leikin jatkuessa karhuja oli enemmän, jos karhut saivat enemmän kuin yhdet oppilaat kiinni.

Luokassa aloitimme lyhyesti aamun tutuilla aamutoimilla sekä muutamalla karhu-aiheisella runolla:

Hunajaa mulle, ja hunajaa sulle,

herkkua herkun päälle.

Herkuttelu tällainen

saa karhun hyvälle päälle.

Karhun mörrikät,

jörrikän pörrikät,

kestiä pitävät kaiken kesää.

Syksyllä vasta, kömpivät pesään.

Siellä ne nukkuvat makoisasti,

uuden hunajan tuoksuun asti.

Onhan se vähän outoa huvia,

kun karhut ottavat valokuvia.

Yhdessä kuvassa on korvat,

yhdessä on kuono,

yhdessä on tassut,

yksi on muuten huono.

Yhdessä on polvi,

yhdessä hännänpää,

yhdessä on napa

– eikä tämän enempää.

– Hannele Huovi –

Kevätpuro lorisee,

Uppo-Nalle horisee.

Kevätmietteissä hassuissa,

kumpparit väärissä tassuissa.

- Elina Karjalainen-

Voi vessan oven kahva,

mä olen karhu vahva.

Ja tassuvarsiin kasvaa noita

kelpo voimapahkuroita.

- Elina Karjalainen-

Motivointi/sanaston laajentaminen:

- Taululla oli kortteja, joihin oli kirjoitettu karhun eri nimiä (mesikämmen, kontio, kouvo, metsän omena, otso jne.). Sekä yksi käenmuna (nimitys, joka ei sovi karhulle, tässä tapauksessa viidakon kuningas). 

- Luimme nimet yhdessä oppilaiden kanssa ja mietimme mitä yhteistä nimillä on? Kaikki viittaavat karhuun. Vai viittaavatko? 

- Tehtävän lopuksi kerroin oppilaille, että karhulla on useita nimiä, sillä ennen muinoin ihmiset eivät halunneet sanoa karhun nimeä ääneen, sillä he pelkäsivät kutsuvansa pedon luokseen, sanomalla sen nimen ääneen.

Tunnin runkona toimi Lars Rudebjerin Miira ja Karhu. Kirjassa
vaari kertoo tarinaa Miirasta ja karhusta. Karhu on unohtanut
jotain hyvin tärkeää, muttei muista mitä. Miira yrittää auttaa karhua
muistamaan, lopulta karhu nukahtaa ja kun Miira herättää karhun,
hoksaa karhu että se on unohtanut mennä talviunille.

Mini oppitunti1/ Tietokirja vai satukirja? ja luetun/kuullun ymmärtämisen strategiat(t) tiivistäminen (ja ennakointi)

- Tutkimme luokkaan tuomaani kirjaa Miira ja karhu. Edellisellä viikolla olimme jo tehneet hieman eroa tieto- ja satukirjoille ja niiden tarkoitukselle. Pohdimme kumpaa lajia Miira ja karhu edustaa. Milloin tämä kirja kannattaisi lukea? 

- Luimme kirjaa yhdessä kunnes Miira päättää haluta auttaa karhua.

- Luetun/kuullun ymmärtämisen strategioista esittelin oppilaille tiivistämisen: pyysin oppilaita tiivistämään lyhyesti mitä tähän mennessä on tapahtunut? Keskustelimme tiivistämisen ja jälleen kerronnan eroista: Tiivistäessä kerrotaan pääkohdat lyhyesti. Tarinaa jälleenkertoessa voimme käyttää elävää kieltä ja kertoa kaikki muistamamme juonen kiemurat.

- Ennakoimme: mitä karhu on mahtanut unohtaa? Keskustellessamme kirjoitin taululle valmiiksi mallin: Karhu on unohtanut

Itsenäinen työskentely:

- Oppilaat jakautuivat kahteen ryhmään joko lukemaan kirjastosta lainaamiaan kirjoja tai kirjoittamaan.

- Kirjoittajat kirjoittivat mitä karhu on mahtanut unohtaa. Taululla oli aloittelevia kirjoittajia varten mallina Karhu on unohtanut ja lausetta sai jatkaa haluamallaan tavalla. Osa oppilaista innostui kirjoittamaan pieniä tarinoita karhun unohduksesta.

- Kun oppilaiden keskittyminen alkaa rakoilla, soitin kultaista soitinta merkiksi, että lukijat siirtyvät kirjoittamaan ja kirjoittajat alkavat lukemaan.

Mini oppitunti2/ Ennakointi:

- Aluksi pyysin muutamaa oppilasta lukemaan mitä he olivat kirjoittaneet vihkoihinsa.

- Keskustelimme voisiko kirjassa tapahtua siten kuin nämä oppilaat olivat ennakoineet. Mistä oppilaat olivat päätelleet, että niin voisi käydä kuin he olivat kirjoittaneet?

- Pohdimme yhdessä myös mistä asioista voisimme päätellä mitä karhu on unohtanut? (Kuvat, aiemmin opittu tieto karhuista.)

- Luetun/kuullun ymmärtämisen yksi strategia on ennakointi. Silloin aivan kuten olemme tehneet: ennakoimme esim. kuvien ja aiemmat tiedon perusteella mitä tekstissä tapahtuu. Sen jälkeen luemme tekstin ja tarkistamme olimmeko ennakoineet oikein, vähän sinne päin vai ihan jotain muuta.

- Luetaan kirja loppuun ja tarkistetaan miten kävi ennakointiemme kanssa.

- Kirjan lopussa Miira huomaa, ettei isoisän tarinassa ollutkaan mukana pikkuveljeä, jonka piti olla mukana. Isoisä kertoo, että kyllä pikkuveli oli mukana, mutta tapansa mukaan touhusi omiaan.. Ja isoisän piti kertoa kertomus uudelleen... Moni oppilas oli lukiessani hoksannut pikkuveljen kuvista, mutta jätimme pikkuveljen touhujen tutkimisen seuraavaan päivään...

Itsenäinen työskentely:

- Aikaa oli vielä yhteen itsenäisen työskentelyn tuokioon. Jokainen sai valita lukemisen tai kirjoitelmansa viimeistelyn välillä. 

Parilukeminen/Kuunteleminen:

- Tunnin päätteeksi ekaluokkalaisten koulukummit tulivat luokkaan lukemaan ekaluokkalaisten kirjastosta lainaamia kirjoja noin 10 minuutiksi ennen välitunnille lähtöä.

35 eka- ja vitosluokkalaista sopivat hyvin lukemaan kirjoja luokkaamme
ja luokan edustalle käytävälle. Kummiparit/ryhmät ryhtyivät heti töihin ja
luokassa säilyi työrauha, kun jokainen osasi sovittaa äänenkäyttönsä siten,
ettei muut häiriinny. 

Tunti kasvaa hetkistä,

siemenistä puu,

pisaroista puronen

pian rakentuu.

Teot pienet rakkauden,

taivaan tuovat sydämeen.

Hyvää välituntia!

Lähteet: Luetaanko tämä-blogi ja Boushey&Moser (2014) The Daily 5.

------

Musiikin tunnilla jatkoimme karhu-teeman parissa..

Äänenavaus/alkulämmittely: 

- Millaisia ääniä metsässä voi kuulla? Matkitaan oppilaiden keksimien eläinten ääniä.

- Liiku opettajan soittaman rytmin mukaan. Mikä eläin metsässä voisi liikkua tällä rytmillä?

Saksan tunnilta tuttu laululeikki:

Teddybär, Teddybär, dreh dich um (sich drehen)

Teddybär, Teddybär, mach dich krumm (sich krumm machen)

Teddybär, Teddybär, heb ein Bein (ein Bein heben)

Teddybär, Teddybär, das war fein! (klatschen)

Teddybär, Teddybär bau ein Haus, (mit Fingern ein Dach zeigen)

Teddybär, Teddybär schau heraus. (mit dem Kopf druchschauen)

Teddybär, Teddybär zeig einen Fuß, (einen Fuss zeigen)

Teddybär, Teddybär bestell einen Gruß. (winken)

Teddybär, Teddybär zeig mir deine Schuh, (einen Schuh zeigen?

Teddybär, Teddybär wie alt bist du! (dem Alter entsprechend zählen)

Karhuperhe-laulu 

Taa-aa, taa-aa isäkarhu tallustaa, 

taa-taa, taa-taa äitikarhu tassuttaa,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti pikkukarhun tassuista.

Taa-aa, taa-aa isäkarhu kävelee, 

taa-taa, taa-taa äitikarhu astelee,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti kuuluu metsän poluilta,

ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti pikkukarhun sipsuttaa.

Harjoittelimme laulun kaikulauluna ja karhujen askeleet soitettiin kehorytmeinä. Isäkarhun askeleet olivat taputukset rintakehään, äitikarhun askeleet taputukset reisiin ja pikkukarhu rummutettiin sormenpäillä penkkiin.

Kun laulu on harjoiteltu valitaan yhdessä kaikille karhuille sopivat soittimet, tarjolla oli rytmimunia, kultainen soitin ja riisitikkuja. Soitimme laulun yhdessä siten, että jokainen soitti omaa soitintaan oman karhunsa kohdalla. Soittimia oli niin paljon, että jokainen sai soittaa samaan aikaan.

Rauhoittuminen/tunnin lopetus:

- Tunnin lopuksi rauhoituimme Nalle puhin sadelaulun avulla. Vuorotellen penkkiparit "rummuttivat" riisitikuilla sadetta toistensa päähän, sateessa olija sai rauhassa istua silmät kiinni ja rentoutua.

Sataa sataa ropisee pilipili pom, pilipili pom

varpaitakin palelee, pilipili, pom-pom-pom

varpaitakin palelee, pilipili pom.

Sataa, sataa ropisee, pilipili pom, pilipili pom

Koko pieni Nalle Puh

on nyt märkä, uh-huh-huh.

Koko pieni Nalle Puh

on nyt märkä, huh!

Sill' ei maistu hunaja, pilipili pom, pilipili pom.

Eikä myöskään vadelma, pili pili pom pom pom,

eikä myöskään vadelma, pili pili pom.

Lähteet: Karhuperhe-laulun ja sen työstämiseen ideat löysin täältä.

Huomenna jatketaan!