Kuninkaalla maassa laskennon
neljä apulaista on.
Kun tietoa jostain tarvitaan,
rientävät he auttamaan.
Oppipaikastaan vihreä viittainen
sai säkin muistokseen.
Se uteliaana paikat siivoaa
ja tavarat säkkiinsä kokoaa.
(Alkuperäinen runo Anu Huistinoja,
muokattu omaan kehyskertomukseen sopivaksi)
Kehyskertomuksena tälle kokonaisuudelle toimi sama muokattu versio Grimmin saapasjalkakissasta kuin laskennonmaan kuninkaaseen ja ahneeseen kettuun tutustuessa. Sadun voit lukea täältä.
1. päivä
Ennen luokka työskentelyä harjoittelimme ulkona pihaleikkien ohessa summamuotoja siten, että oppilaat tekivät kuuden lapsen ryhmiä. Lapset saivat seuraavanlaisia ohjeita:
- kaikki, joilla on vaatteissa jotakin punaista menevät kyykkyyn
- kaikki, joiden kotona on koira menevät kyykkyyn
- kaikki, joiden kotona on kissa menevät kyykkyyn
- kaikki, jotka pitävät hernekeitosta menevät kyykkyyn
jne.
Aina oppilaiden mentyä kyykkyyn kiersin kysymässä:
- montako teitä on yhteensä?
- kuinka monta on kyykyssä?
- kuinka moni seisoo?
Ja sanallistin lasten kertoman: "Teitä on yhteensä kuusi. Neljä seisoo ja kaksi on kyykyssä, eli neljä ja kaksi." Muutaman kierroksen jälkeen lapset oppivat kertomaan saman käyttämälläni kielellä itse.
Luokassa tutkimme oppilaiden kouluun sadonkorjuu-karkeloita varten tuomia vihanneksi, hedelmiä ja juureksia. Luokittelimme niitä ja pohdimme luokittelujen perusteita. Kun luokittelut oli tehty, palasimme ulkona harjoiteltuun "tarkkaan kertomiseen". Nostin tyhjälle tarjottimelle esim. kaksi porkkanaa ja kolme perunaa. Ja kävimme läpi:
- kuinka monta kasvista yhteensä?
- miten voisit kertoa tarkemmin?
Jälleen pyrimme summamuotoihin, esim. "kaksi porkkanaa ja kolme perunaa, eli kaksi ja kolme".
Lopuksi leikimme Arvaa mitä ajattelen?-leikkiä sekä aliasta. Pareittain oppilaat valitsivat hedelmän tai vihanneksen ja vastasivat joko kyllä/ei parin kysymyksiin tai kuvailivat vihannesta, kunnes pari arvasi mistä oli kyse.
Tunnin lopuksi palauttelimme mieleen kertomuksen laskennonmaan kuninkaasta ja tämän kissasta. Samalla tarinaa muistellessamme piirsin taululle kissan punaisissa saappaissa, vihreässä viitassa ja kissalle säkin.
Kissa, joka keräsi kuninkaalle peltopyitä ja kantoi kotiin pojalle kultarahoja, kierteli usein iltaisin laskennonmaan pelloilla ja nähdessään kissan kantavan säkkiä, antoivat ystävälliset ihmiset kissalle vihanneksia ja hedelmiä, joita näin sadonkorjuun aikaan heillä oli yllin kyllin. Sattuipa niin, että kissan säkki kerran ratkesi, niin pullolleen se oli säkkinsä pakannut.
Ei auttanut kissan muu kuin tarttua tassuillaan neulaan ja lankaan ja parsia rikki mennyt säkki kokoon. Onneksi se onnistui helposti yhdellä pistolla, näin (opettaja piirsi taululla olevaan säkkiin "tikin").
Oppilaat piirsivät vihkoihinsa laskennonmaan kuninkaan apurin, eli kissan säkin kera.
2. päivä
Seuraavana päivänä aiheen käsittely jatkui. Minulla oli luokan edessä punainen säkki, joka oli parsittu kokoon yhdellä pistolla. Kenen säkki oli kyseessä? Kertasimme mitä tiesimme laskennonmaan kuninkaan kissasta.
Näin sadonkorjuun aikaa oli kissa täyttänyt säkkinsä vihanneksilla. Tutkimme säkin sisältöä ja sanallistimme eilisen päivän tapaan: "Kaksi porkkanaa ja kaksi punajuurta, eli kaksi ja kaksi"
Virkattuja vihanneksia säkkeihin |
Seuraavaksi jokainen pari sai yhden virkatuilla vihanneksilla täytetyn säkin, jonka he purkivat ja laskivat montako kasvista säkissä oli. Kaikilla oli viisi, mutta kuten totesimme vaikka kaikilla oli viisi, tarkoitti viisi säkkien kohdalla ihan eri asiaa. Oli siis kerrottava tarkemmin.
Parit miettivät, miten sanallistavat säkkiensä sisällön tarkemmin ja kävimme heidän tarkennuksensa läpi.
Laskennonmaassa ihmiset olivat todella tarkkoja sadostaa ja siitä, mitä he olivat säkkeihinsä pakanneet. Sen vuoksi he aina kirjasivat säkin kylkeen mitä säkissä oli. Jos säkissä oli kaksi porkkanaa ja kolme punajuurta, kirjoittivat he säkin kylkeen 2 ja 3, jottei joku luulisi säkissä olevan 23, kirjoitettiin luvut tikatun repeämän molemmin puolin: näin 2+3.
*Kihinää, supinaa, pomppivia käsiä*
Säkkejä ja vihanneksia |
Oppilaat rakentelivat pareittain käytössä olevista kasviksista erilaisia säkkejä, kertoivat parilleen niitä laskennonmaan kielellä ja vaihtoivat säkkejä toisten parien kanssa.
Tunnin päätteeksi teimme vihkotöitä. Oppilaat jakoivat vihon sivun neljään . Taululla oli mallikuva kahdesta säkin sisällöstä ja kaksi laskennonmaan kielellä kirjoitettua säkin sisältöä. Kopioituaan taulukuvan oppilaat kirjoittivat valmiiden säkkien sisällöistä laskennonmaan kielellä ja piirsivät kuvan niihin ruutuihin, jossa oli valmiina pelkkä summamuoto.
Kaikille säkkien sisältöjen keksiminen ei ollut niin helppoa, joten apuna sai kerätä itselleen virkatuista vihanneksista ohjeen mukaan säkin ja piirtää sitten ne.
Eriyttäminen oli vihkotyössä helppoa, nopeimmat oppilaat tekivät piirsivät ja kirjoittivat useammista säkeistä. Ja he myös keksivät säkkien sisällöt itse alusta alkaen.
------------------------------
Kokonaisuuden tavoitteena oli tutustuttaa oppilaat summamuotojen periaatteeseen. Viisi on muutakin kuin vain viisi, se on myös 2+3, 1+4 jne. Myöhemmin yksittäisiä lukuja opetellessa harjoitellaan summamuotoja järjestelmällisemmin. Tässä vaiheessa tarkoituksena oli vain jättää asia hautumaan, myöskään oppilaiden mahdollisesti väärinpäin kirjoittamiin numeroihin en vielä puuttunut, niiden aika on myöhemmin.
Olipa taas mukavaa :)
VastaaPoista