Sivut

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Claud Monet ja satumainen puutarha



Kevään viimeisenä kuvaamataidon työnä teimme omat versiomme Claud Monetin Japanilaisesta sillasta. Johdantona työlle luin Lauren Anholtin kuvakirjan The Magical Garden of Claude Monet. 

Kuvistyö oli Pinterest ideoiden yhdistelmä… Ensin laveerasimme märkää märälle lammen paperille, saadaksemme veden kimaltelemaan sirottelimme suolaa märälle pinnalle. 

Seuraavana päivänä rakensimme ruskeasta paperista sillat töihimme. Puun rungot piirrettiin öljypastelliliiduilla ja lopuksi puut, lumpeet ja ruoho töpötettiin sienen palasella työhön.







Saatuamme työt valmiiksi luimme Margaret Mahyn "Älä leikkaa ruohoa!"-sadun ja pohdimme mitä meidän puutarhojemme ruohikon seasta saattaisi löytyä.. Satu löytyy Tammen Suuresta satuaarteesta.

Olen aina pitänyt Monetin maalauksesta ja oppilaiden versiot samasta työstä olivat mielestäni ihania.
Nämä näyttävät jo ihan kesältä! :)





Jalkapallo-matikkaa



Kevät on pitkällä ja pienet pojat alkavat olla jo loman tarpeessa :) Motivoidakseni poikia vielä työskentelemään ja kertaamaan oppimaansa kokosin TPT:stä löytämistäni erilaisista jalkapallo-aiheisista kokonaisuuksista jalkapallo-matikkaa.


Joukkueisiin jako

Oppilaat lajittelivat pelaajat joukkueisiin pelinumeron mukaan. Tänään pelasivat vastakkain Team Parillinen ja Team Pariton. Pelaajat tulostin netistä löytämistäni Clip-Art-kuvista ja lisäsin niihin käsin numerot.
Oppilaat työskentelivät 3-4 oppilaan ryhmissä.


Jalkapallo-ottelu

Oppilaat pelaavat jalkapalloa pareittain. Peliin tarvitaan noppa (nopat), pelimerkit pelaajille, satataulu (jokaiselle oma) ja värikynä.


Oppilaat heittävät vuorotellen 1(-2) noppaa, esim. 4+5 ja värittää ruudun 9. Seuraavalla vuorolla oppilas heittää 5+3 ja oppilas laskee 9+5+3 ja värittää luvun 17. Ohittaessaan jalkapallon (tasakympin) oppilas saa siirtää pelimerkkiään pelikentällä seuraaaan sektoriin. Kun oppilas on pääsee laudan toiseen päähän eli sataan, hän tekee maalin.


Puoliaika

Puoliajalla pelaajat tarvitsevat vettä. Kentän laidalle on tuotu 11 vesipulloa. Kuinka monta niistä on nyt jäljellä?
Oppilaat työskentelevät 2-3 oppilaan ryhmissä.


Tulosten vertailu

3-4 oppilaan ryhmissä oppilaat vertailevat joukkueiden tuloksia käyttäen <, > ja = merkkejä. Vertailumerkit voidaan tehdä laminoiduille tulospohjille kalvotussilla tai käyttää pahvisia vertailumerkkejä.





tiistai 27. toukokuuta 2014

Inkkaripäivä


Lukuvuoden viimeistä teemapäivää ekaluokalla vietettiin inkkariteemassa. Ja ennen kuin joku vetää herneitä nenäänsä, niin tiedän kyllä, että nykyisin Amerikan alkuperäiskansa on suositeltavampi termi, mutta se tuskin ekaluokkalaiselle mitään sanoo ja koulussamme käytetyt historian kirjatkin puhuvat intiaaneista, joten inkkaripäivä oli inkkaripäivä.

Olimme ennen teemapäivää valmistautuneet inkkaripäivään askartelemalla päähineet. Sulat syntyivät jämäkartongeista, jotka hapsutettiin saksilla.



Rinnakkaisekaluokan kanssa teimme käsityötunneilla keppihevoset, joilla inkkarit ratsastivat teemapäivänä ympäri koulua..



Varsinainen inkkaripäivä alkoi laululla.


Ruoho huojuu tuulessa, intiaani hiipii. 

Tuuli pojan tukasta, kotkansulan riipii.
Eipä kaisla kahahda, eikä taitu kukka, 
missä hiipii intiaanipoika Tuulitukka.

Maissintähkä keltainen, kuu on nousemassa.
Linnunrata kimaltaa kastepisarassa.
Eipä tallaa heinääkään mokkasiinin nukka,
missä kulkee intiaanityttö Kultakukka.

Intiaani ratsastaa kauas taivaanrantaan.
Ratsun jälki painautuu joenrannan santaan.
Kuuluu kapse kavion taivaanrannan takaa.
Kotkansulka kultainen vain preerialla makaa."



Laulun ja yhteisen aloituksen jälkeen oppilaat jakaantuivat kolmeen ryhmään, jotka kiersivät aamun kaksoistunnilla kolmella teemapisteellä. Kukin piste vei aikaa n. 25min.

1. Pelejä, leikkejä ja legendoja

Kokoonnuimme luokkamme lukunurkkaukseen istumaan piiriin ja aloitimme Fli Flai Flou-kaikulaululeikillä ja taputtelimme siihen rytmit.

Fli, fli.
Fli flai, fli flai.
Fli flai flou, fli flai flou.
Vista, vista.
Naa-naa-naa-na-na vista, naa-naa-naa-na-na vis-ta.
Inimini tessamini u-huu-hu-ah, inimini tessamini u-huu-hu-ah!
Heksamini salamini u-huu-hu-ah, heksamini salamini u-huu-hu-ah!
Oppouden oudenpouden! Oppouden oudenpouden!
Poppouden tiidentaaden! Poppouden tiidentaaden!
Ths äh! Ths äh!
(Musiikin mestarit 3-4)

Laululeikin jälkeen kerroin oppilaille intiaanilegendan siitä, miksi ihmiset hallitsevat nykyisin tulta ja miksi karhut pelkäävät tulta.

Kun maa oli vielä nuori, kuuluu tuli karhulle. Karhu kantoi tulta mukanaan minne ikinä menikin. Kun oli kylmä, tuli piti karhun ja sen perheen lämpimänä. Kun oli pimeä, tuli valaisi karhun tietä.

Eräänä päivänä karhu ja sen perhe lähtivät metsään. Karhu jätti tulen metsän reunaan tutkiessaan perheensä kanssa metsää. Pian karhuperhe löysi maukkaita tammenterhoja, parhaita tammenterhoja mitä ne olivat koskaan syöneet. Karhut söivät, söivät ja söivät.

Samaan aikaan tuli alkoi hiipua, sillä ei ollut enää puuta ravitsemassa sen rätiseviä liekkejä. Tuli itki ja huusi karhua: "Tule takaisin ja ravitse minua!" Mutta karhu oli liian kaukana, eikä se kuullut tulen huutoja.

Silloin paikalle tuli ihminen. Hän kysyi tulelta, voisiko auttaa sitä. Tuli pyysi ihmistä tuomaan keppejä ja risuja. Ihminen teki työtä käskettyä ja haki metsästä puuta tuleen. Tuli virkosi ja alkoi jälleen rätistä iloisesti ravittuna.

Ihminen nautti tulen valosta ja lämmöstä. Tuli ja ihminen oli iloisia yhdessä. Kun karhu lopulta palasi, ajoi tuli karhun pois ja nykyään tuli kuuluu vain ihmisille.

Open tarinakivet.

Kertomisen elävöittämiseksi kertomuksen ajan keskellämme paloi kynttilä ja käytin kerronnan apuna tarinakiviä, joissa oli Amerikan alkuperäiskansojen käyttämiä symboleja. Idean tarinakivistä (story-telling-stones) löysin täältä.

Kertomuksen jälkeen oppilaat saivat tutkia netistä tulostamiani symbolitauluja. Löydettyään mieleisensä symbolin oppilaat piirsivät symbolin permanent-tusseilla kiveen.



Ystävyyden symboli on ristissä olevat nuolet.
Kun jokaisen tarinakivi oli valmistunut, keräännyimme taas lattialle piiriin istumaan ja keksimme yhdessä tarinan, jonka juoni rakentui oppilaiden tekemien tarinakivien symbolien mukaan.

Lopuksi leikimme perinteistä intiaanileikkiä, kiven kätkemistä. Oppilaat jakaantuivat kahteen ryhmään, jotka seisoivat riveissä vastakkain. Toisella ryhmällä oli kivi, jota oppilaat siirsivät selän takana käsistä käsiin. Toisen joukkueen tehtävänä oli arvata kenen käsissä kivi oli. Oikein arvattuaan kivi siirtyi toiselle joukkueelle ja leikki alkoi uudelleen. 
Tämä peli ja muutamia muitakin löytyy täältä.

2. Kristoffer Kolumbus ja Amerikan löytyminen

Tämä piste oli koulunkäynninohjaajan valvoma. Oppilaat katsoivat Olipa Kerran Amerikka-dvd:ltä jakson Kristoffer Kolumbuksesta.


3. Musiikki

Oppilaat harjoittelivat Ruoho huojuu tuulessa-laulua säestäen sitä erilaisilla rummuilla ja rain-makereilla.

---------------------------

Ruokailun jälkeen esittelimme oppilaille kaksi askarteluvaihtoehtoa ja oppilaat valitsivat haluamansa askartelun. Jälleen kerran oppilaat jakaantuivat lähes tasan puoliksi, vaikka saivat itse valita mihin luokkaan menevät… Askartelut veivät aikaa n. 75min eli kaksoistunnissa tuli valmista.

Askarteluvaihtoehtoina oli rain-maker eli sadekeppi ja unisieppari. Ennen työskentelyn aloittamista tutustuimme hieman rain-makeriin ja unisieppariin liittyviin uskomuksiin ja käyttötarkoituksiin.



Rain-makereiden valmistus tapahtui luokassa. Oppilaat naulasivat kangasrullien sisällä olleisiin hylsyihin (vähän normi talouspaperirullaa paksumpi hylsy) nauloja. Naulaaminen onnistui maton päällä siististi, eikä lattiaan tai pulpetteihin tullut naarmuja. Tyyleistä näki, että nämä Pocahontaksen olivat ennenkin nikkaroineet tiipiin lattialla :)


Naulattuaan riittävästi nauloja hylsyyn, päät tukittiin kartongilla ja teipattiin kiinni. Rain-makereiden sisään laitoimme papuja. Lopuksi rain-makerit päällystettiin kankailla oman maun mukaisiksi.


Unisiepparit valmistettiin paperilautasen päälle lankoja, helmiä ja höyheniä hyödyntäen. Ei pitäisi pahat unet näiden unisieppareiden omistajia vaivata.



---------------------

Jälleen kerran teemapäivä oli oikein toimiva kokonaisuus. Oppilaat olivat viimeisen kouluviikon hulinasta huolimatta rauhallisia ja jaksoivat hyvin keskittyä touhuamaan. Hyvä me, hyvä meidän tiimi! :)

lauantai 24. toukokuuta 2014

7-ottelu / välituntiliikunta

7-otteluun osallistuvat oppilaat muodostavat kolmen hengen joukkueita. Joukkueessa voi olla sekä tyttöjä että poikia, eikä kaikkien joukkueen jäsenten tarvitse olla samalta luokalta/luokka-asteelta. Oppilaat muodostavat ensisijaisesti joukkueet itse, opettajat auttavat tarvittaessa arempia oppilaita löytämään itselleen joukkue. Joukkueen on oltava koko 7-ottelun ajan sama.
Kisailut tapahtuvat sovituilla välitunneilla 1 laji/välitunti. Jos aikaa on ja kilpailupaikkoja tyhjänä voi joukkue yrittää parantaa suoritustaan.

1. Hyppykeppi: Joukkueen jäsenten yhteenlaskettu hyppyjen määrä. Hypyt tehdään pahvinpalan päällä (n. 30x40cm). Jos hyppy menee ohi pahvinpalalta tai oppilas kaatuu päättyy oppilaan vuoro.
2. Tarkkuusheitto: Tarkkuusheitto lautoja hyväksi käyttäen. Joukkueella on 10 tennispalloa, joilla he yrittävät heittä mahdollisimman monta kohdetta alas. Jokaisen joukkueen jäsenen on heitettävä vähintään 1 pallo, muuten joukkue voi päättää heitoista itse.





3.  Pussijuoksu: Joukkueella on 2min aikaa ja yksi pussi. Joukkueen pitää kiertää merkitty rata mahdollisimman monta kertaa 2 minuutin aikana. Jokaisesta hypitystä kierroksesta saa pisteen. Pussihyppyyn soveltuivat hyvin Ikean "puolikkaat" siniset kassit. 
4. Maraton: Välituntimaratonin tapaan joukkue kiertää mahdollisimman monta kierrosta merkittyä välituntimaraton rataa välitunnin aikana. Joukkueen jäsenten kierrokset lasketaan yhteen.
5. Veden kuljetus: Kisa-alueen keskellä olevasta vedellä täytetystä isosta saavista joukkue kuljettaa lusikoiden (3 lusikkaa/joukkue) avulla vettä n. 20m päässä olevaan sankoonsa (esim. turkkilainen jugurtti-sanko tai iso muki). Useampi joukkue voi kisata samaan aikaan, kun sankot asetetaan yhtä kauas vesisaavista. Välitunnin päättyessä mitataan mikä joukkue kuljetti eniten vettä.
6. Kätkösuunnistus: Koulun pihalla on kätköjä, jotka löytyvät valokuvien avulla. Kätkön löytäessään joukkue ottaa kätköstä yhden helmen saamaansa askartelunorkkoon. Jokaisessa kätkössä on eri värisiä helmiä, joten huijaaminen ei ole mahdollista. Välitunnin päättyessä joukkueet saavat pisteitä keräämiensä helmien mukaan.





7. Slackline: oppilaat taiteilevat puiden väliin asetetulla kuormaliinalla. Joukkue saa pisteitä jäsenten yhteen lasketun etenemisen mukaan (1m = 10p, 2m = 20p jne.).

Alkukilpailut pidetään kouluilla toukokuussa ruokavälitunneilla. Molempien koulujen parhaat pääsevät finaaliin. Finaalissa joukkueet kilpailevat samoissa lajeissa kuin karsinnoissa.


------------------------------------

Toteutimme 7-ottelun yhteistyössä entisen työparini kanssa. Molemmat toteuttivat alkukilpailut omilla kouluillaan ja toukokuun lopussa kokoonnuimme yhteiseen finaaliin molempien koulujen kärkijoukkueiden kanssa. 7-otteluun osallistui kahdella koululla yhteensä n. 35 joukkuetta. Finaalissa kilpaili 8 joukkuetta, joiden jäsenet olivat 1.-6. luokkalaisia ja kaikki kilpailivat sulassa sovussa ja hyvässä hengessä toisiaan vastaan. Mitään varsinaisia palkintoja 7-ottelusta emme jakaneet, hyvä mieli ja liikunnan ilo saivat tällä kertaa riittää palkinnoksi. Ja pääsiväthän finaaliin osallistuneet joukkueet pois oppitunneilta..


torstai 22. toukokuuta 2014

Kuopusprinsessan omenapuu

Työstimme Elsa Bescown kertomusta Kuopusprinsessan omenapuu ja samalla kertasimme äidinkielen rakenteita (adjektiivien vertailumuodot, verbien persoonamuodot, tavutus).



1. oppitunti
Aloitimme jakson keskittymällä kuuntelemaan satua Kuopusprinsessan omenapuu (Tammen Suuri satuaarre). Sadun jälkeen keskustelimme sadusta ja kertasimme sen tapahtumat. 
Samalla tunnilla toteutimme ensimmäiset vaiheen tarinaan liittyvästä kuvataiteen työstä. Oppilaat piirsivät öljypastelliliiduilla pystysuunnassa halkaistulle A3-paperille omenapuun oksan. Seuraavaksi oppilaat rakensivat "maalausvälineensä" pyykkipojasta ja pehmopallosta sekä sekoittivat pulloväreistä itselleen erilaisia vihreän sävyjä. Omepuun lehdet töpötettiin oksaan pyykkipojan avulla.



2. oppitunti
Jatkoimme Kuopusprinsessan omenapuu-sadun käsittelyä. Oppilas parit saivat lyhennetyn version sadusta palasina. Tehtävänä oppilailla oli järjestää sadun osat oikeaan järjestykseen. Järjestettyään palaset oikeaan järjestykseen ja liimattuaan palaset vihkoon parit lukivat kokonaisen tarinan yhdessä ääneen.
Tunnin päätteeksi jatkoimme kuvataiteen työtä seuraavaan vaiheeseen. Oppilaat sekoittivat pulloväreistä itselleen omenapuun kukkia varten vaaleanpunaista ja töpöttivät omenapuun oksiinsa kukkia.


Olipa kerran kuningas, jolla oli yhdeksän lasta, neljä poikaa ja viisi tytärtä, mutta vain yksi pikkuruinen valtakunta hallittavanaan. Prinssit ja prinsessat halusivat jatkuvasti uusia leluja, vaatteita ja rahaa. Kuninkaalla ei ollut riittävästi rahaa, hän oli köyhä. Ja prinssit ja prinsessat olivat tyytymättömiä, paitsi nuorin prinsessa, joka oli liian pieni halutakseen paljon tavaroita.

Kun kuninkaalla ei ollut enää mitään annettavaa lapsilleen, hän muisti omenatarhan, jonka hän antoi lapsilleen. Prinssit ja prinsessat jakoivat omenatarhan kahdeksaan yhtä suureen osaan. He unohtivat kokonaan nuorimman prinsessan. Lopulta nuorin prinsessa sai pikkuruisen kulmauksen omenatarhasta.

Prinsessat ja prinssit hoitivat omenapuitaan huolella. He halusivat myydä omenat saadakseen rahaa. Pienin prinsessakin hoiti ainoaa omenapuutaan huolellisesti. Vaikka muiden lasten omenapuissa alkoivat omenat punertaa, roikkui nuorimman prinsessan puussa vain raakileita. Pikku prinsessa oli hyvin surullinen, sillä hän halusi ilahduttaa muita ja tarjota heille omenoita puustaan.

Pikkuprinsessan itkiessä puunsa juurella, tuli puutarhan muurin yli pienen pieni eukko, joka halusi auttaa surullista prinsessaa. Hän sekoitti keltaista jauhetta kastelukannuun ja käski kastella omenapuuta joka päivä kunnes vesi loppuisi.
Kun kuningas, kuningatar, prinssit ja prinsessat menivät yhdessä katsomaan puutarhaa oli pienin prinsessa häpeissään. Hänen puunsa omenat olivat kyllä kasvaneet, mutta ne olivat edelleen kivikovia. Mutta kun kuningas näki nuorimman prinsessan omenapuun, hän huudahti ihmetyksestä. Omenoita tuli tutkimaan valtakunnan ylikultaseppä, joka totesi omenoiden olevan puhdasta kultaa ja todella arvokkaita. Pikku prinsessa ilahtui kuullessaan, että hänen omenansa eivät olleetkaan raakoja vaan sellaisia, joita kaikki haluaisivat.
” Olkaa niin hyvät ja ottakaa joka iikka!” sanoi pienin prinsessa ja niiasi oikein syvään.


3.-4.  oppitunti
Oppilaat työstivät vihkoihinsa Kuopusprinsessan omenapuu-satuun liittyviä kielioppitehtäviä. Aluksi luin oppilaille sadun ääneen ja jokainen seurasi sormellaan tekstiä. Välillä pysähdyimme eri värisillä kynillä alleviivaamaan tiettyjä sanoja.
  • Kirjoita punaisella merkittyistä sanoista vastakohta parit, esim. pitkä - lyhyt.
  • Taivuta sinisellä merkityt adjektiivit vertailuvuodoissa, esim. suuri, suurempi, suurin.
  • Taivuta vihreällä merkityt verbit persoonamuodoissa, esim. minä luen, sinä luet, hän lukee, me luemme, te luette, he lukevat.
  • Tavuta keltaisella merkityt sanat.
Tuntien päätteeksi oppilaat liimasivat omenapuun oksansa taustapaperille. Lopuksi oppilaat jälleen kertoivat omin sanoin kertomuksen Kuopusprinsessan omenapuusta.
kjl


lauantai 17. toukokuuta 2014

Vesi


Yltin aiheena käsittelimme vettä ja samaan teemaan lisäsin vähän kevätsateen ropinaa.

Sataa sataa aina, aina vaan,
sateen ropinan kaikki kuulla saa. 
Sataa sataa aina, aina vaan,
katollakin pisarat tanssii taas.
Kuule kuinka sade näin rummuttaa, 
ra-ta-ta-ta tam tam tam tam taa.
Kuule kuinka sade näin rummuttaa, 
ra-ta-ta-ta tam tam tam tam taa.
Virtanaan, vesi valuu vaan.
Virtanaan, vesi valuu vaan.
(Esa Lamponen)

 Jakson aluksi kuuntelimme Muskaripellen lauluja cd:ltä Esa Lamposen Sade-laulun. Laulun aikana oppilaat istuivat parinsa kanssa perätysten ja takana istuva ropisutti sormen päillä sadepisaroita parinsa päähän. Sateen rummuttaessa taputeltiin olkapäille ja sateen valuessa virtanaan silitettiin parin olkapäitä ja selkää. (Kiitos tästä ideasta itse Esa Lamposelle, joka piti aivan mahtavan kurssin Lapin Yliopistolla!) Kuunneltuamme laulun kerran, vaihtoivat parit osia niin että toinenkin sai rentoutuksen. Oli hienoa seurata kuinka ekaluokan Vili Vilperitkin todella rauhoittuivat ja keskittyivät!

Laulun jälkeen jatkoimme keskustelemaan vedestä ja kävimme läpi paikkoja, joista luonnosta löytyy vettä. Keskustelumme edetessä jokainen piirsi vihkoonsa kuvaa vedestä luonnossa. Ja lopuksi kirjoitimme yhdessä muistiinpanot.




Pohjaveden puhtauden selittäminen ekaluokkalaiselle tuntui haastavalta. Pohjaveden suodattumista maakerroksen läpi voi havainnollistaa seuraavasti:

Astian pohjalle (esim. turkkilainen jugurtti-sankko) tehdään muutamia reikiä. Sankoon laitetaan kiviä, hiekkaa, elollista ainesta, sammalta jne. Kuten samoja aineksi kuin maassakin. Sankkoon kaadetaan vesivärillä värjättyä vettä ja tutkitaan veden suodattumista sammalen ym. aineksen läpi. Suodattuneen veden pitäisi olla melko puhdasta. (Idea tähän kokeeseen jälleen kerran al-ku-o-pet-ta-jil-ta!)



Tunnin päätteeksi lauloimme itse Sade-laulua kitaran säestyksellä.

----------------------

Seuraavalla kerralla oli aiheena veden ominaisuudet ja kelluminen. Harjoittelimme tekemään hypoteeseja, eli ensin oppilaat pohtivat ryhmissä mitä kullekin esineelle vesiastiaan laitettaessa tapahtuu ja sen jälkeen vasta kokeiltiin.

Tutkimisen jälkeen yritimme löytää yhteisiä ominaisuuksia kelluville ja uppoaville esineille. Ja jälleen teimme yhdessä vihkoon muistiinpanot.

Samalle tunnille sopivia tutkimuksia ovat esim.
- lumen sulattaminen vedeksi -> kuinka paljon vettä yhdestä lumipallosta tulee
- veden pintajännitys -> lasin täyttäminen yli laidan
- veden puhtaus -> suodatetaan vesilätäkön, puron, järven jne. vettä

----------------------

Kolmannella tunnilla tutkimme veden olomuotoja. Veden olomuotoja olimme tutkineet jo talviretkellä. Nyt teimme sateen luokassa pesuvatiin, joka esitti maapalloa minikoossa (meri, maa, ilmakehä).
Pesuvatiin laitettiin kuumaa vettä. Astian keskelle asetettiin laakea astia, jossa on hiekkaa ja muuta maa-ainesta. Pesuvadin yläpuolelle asetetaan tuorekelmua ja laakean astian yläpuolelle pieni paino. Kun vesi oli oikeasti kuumaa oli höyrystyminen heti havaittavissa ja pian myös sadetta alkoi tipahdella "maahan". Havainnoinin ja keskustelun myötä löysimme veden olomuodoista nesteen ja höyryn. Kiinteä oli helppo keksiä, kun kysyin mitä pesuvadin sisällölle tapahtuisi pakkasessa.
Jälleen teimme lyhyet muistiinpanot vihkoihin veden olomuodoista ja sen jälkeen aloitimme kuvaamataidon työn sateesta.


Kertasimme jälleen kerran värioppia, pää- ja välivärejä, ja teimme sateenvarjon väriympyrästä. Sen jälkeen oppilaat piirsivät sateenvarjon alle sadetakin helman, kumisaappaat ja lätäkön vahaliiduilla.
Lopuksi oppilaat piirsivät akvarelliliiduilla sadetta työnsä taustaksi. Lopuksi työlaveerattiin vedellä. Idea työhön löytyi Pinterestistä.