Kuluneella viikolla Yle uutisoi Joensuun Normaalikoulun kokeilusta käyttää jumppapalloja oppilaiden istuimina (http://yle.fi/uutiset/istuminen_pannaan_joensuussa__oppilaat_hytkyvat_palloilla/7111817). Kuluvan vuoden aikana on ympäri Suomea kouluissa saatu luokkiin yksittäisiä jumppapalloja, joiden päällä oppilaat ovat istuneet. Tammikuussa koulumme liikuntatiimin palaverissa päätimme mekin kokeilla palloja luokissa. Pallokokeiluun innostui minun lisäkseni mukaan rinnakkaisen ekaluokan opettaja ja 6. luokan opettaja. Nyt oppilaat ovat istuneet pallojen päällä pari viikkoa, joten vähitellen voin alkaa jo kertoa kokemuksia palloilla istumisesta.
Pallojen käyttöön luotiin heti tiukat säännöt:
- Pallo on istumista varten, ei pompottamista tai kopittelua varten.
- Omalta paikalta lähtiessä pallo asetetaan pulpetin alle, niin etteivät pallot ajelehdi luokassa.
- Opettajan puhuessa/opettaessa luokan edessä pallon päällä ei pompita, hiljaisen työn aikana saa pallolla hytkyä, mutta hytkyminen ei ole itse tarkoitus. Töiden pitää edistyä!
- Pallon kanssa hölmöily aiheuttaa pallon menetyksen tunnin tai päivän loppuun asti, hölmöilyn tasosta riippuen.
Palloilla istuminen on sujunut yllättävän hyvin ja liikehdintä on vähitellen rauhoittunut. Ne oppilaat, jotka osaavat istua rauhallisesti tuolilla, osaavat istua rauhassa myös pallon päällä. Levottomia oppilaita pallolla istuminen on jonkin verran rauhoittanut, mutta mikäli lapsella on suuria ongelmia tuolilla istumisen kanssa niin samat ongelmat tulevat esiin pallonkin kanssa. Yleensä ilmatyynyn tuolillensa saa luokan levoton lapsi, jotta voi purkaa liikkumisen tarvetta tyynyllä kiikkumiseen. Moni rauhallinenkin lapsi kuitenkin haluaisi ilmatyynyn tuolilleen ja onhan sen päällä istuessa helpompi pitää asento hyvänä. Itse olen kuluvan syksyn aikana lainannut viikonloppu-koulutuksien luentoja varten luokkani ilmatyynyn, koska useamman tunnin paikallaan istuminen on myös minulle raskasta. Pallohankinnan koen myös siksi erinomaiseksi, että pallot tulivat kaikille oppilaille!
Opettajalta pallojen käyttö vaatii liikehdinnän sietoa, pallojen kanssa kun oppilaat ovat kokoajan pienessä liikkeessä. Opettaessani luokan edessä olenkin vaatinut oppilaita pitämään hytkymisen minimissään. On nimittäin melkoisen merisairasolo, kun toistakymmentä lasta pomppii nenän edessä. Täysin hiljaiseksi luokkaa en myöskään ole vielä pallojen kanssa saanut, palloista kuuluu koko ajan pientä ääntä vaikka lapset olisivatkin muuten hiljaa.
Luokkamme pallot on täytetty eri tavoin, moni oppilas onkin hoksannut valita pituuteensa nähden oikean kokoisen pallon, jolloin työskentely pallon päällä on helpointa. Mutta toki luokassa on niitä, jotka aina haluaisivat ottaa sen isoimman pallon. Oppilaiden työnlaadussa (esim. käsiala) en ole eroa nähnyt sen välillä onko oppilas istunut pallon päällä vai jakkaralla. Muutama oppilas tosin kokee, ettei pysty kirjoittamaan parasta mahdollista käsialaa pallon päällä ja omatoimisesti he käyvätkin käsialaharjoituksen ajaksi vaihtamassa pulpettinsa ääreen jakkaran.
Pallojen myötä oppilaat saavat jatkuvasti tasapainoharjoitusta ja vaatiihan pallolla istuminen myös keskivartalon lihaksien jatkuvaa käyttöä. Erilaisia asentoja pallon kanssa on löytynyt monia. Aika moni oppilaista asettuu esimerkiksi vatsalleen makamaan pallon päälle lukiessani ääneen kirjaa. Pallot siis tarjoavat liikettä oppitunteihin ilman erillisiä taukojumppia, ainakin ekaluokkalaisille. Isompien oppilaiden kanssa jumppapalloilla on helppo tehdä nopea taukojumppa vaikkapa kesken matikantunnin. Kokeile vaikka punnertaa jalat pallon päällä, askelkyykyt toinen jalka pallon päällä tarjoavat haastetta niin reisilihaksille kuin tasapainolle ja keskivartalollekin ja selkäfileet saadaan aktivoitua pallon päällä maaten ja ristikkäistä kättä ja jalkaa nostamalla.
Positiivinen vaikutus palloilla on ollut luokkamme siisteyteen. Huomauttaessani lattialle pudonneesta kynästä tai muusta roskasta en enää saa vastaukseksi "ei se ole minun", vaan pudonneet esineet siivotaan heti lattioilta pois. Oppilaat myös itse ohjaavat luokkatovereitaan siivoamaan lattialta roskat pois, pallon puhkeaminen kun aiheuttaisi ison surun.
Koulumme siistijältä kyselin viime viikolla myös mielipidettä palloista ja siitä lisäävätkö ne hänen työtään. Siistijä totesi pallojen päin vastoin helpottavan hänen työtään. Pallot on päivän päätteeksi jätetty luokkaan kuten alla olevassa kuvassa. Kurakauden aikana pallot pitää varmaankin käyttää jossain vaiheessa suihkussa, mutta näiden parin viikon aikana pallot eivät näytä likaantuneen.
Olen siis ollut erittäin tyytyväinen kokeiluumme ja pidän mielelläni pallot luokassani! Opellakin muuten on oma pallo pöytänsä takana :) Kannustan ehdottomasti uskaltamaan pallojen kokeilua, jos siihen vain on mahdollisuus! Meille pallojen hankinnan mahdollisti LiikkuvaKoulu-rahoitus, ilman ko. rahoitusta pallojan tuskin olisi ollut mahdollista hankkia 40 oppilaalle.
Po-po-poing-po-po-poing...
Hieno blogi sinulla! Huikeaa, että jaat ideoitasi. Niille on varmasti käyttöä, kun ensi syksynä aloitan luokanopena :) Kiitos!
VastaaPoista-Linnea
Hei!
VastaaPoistaMinkä kokoisia palloja olet hankkinut luokkaasi? Olemme hakkimassa nyt yhteen yläkoulun luokkaan palloja ja mietin tässä, että mikä koko olisi paras... Meillä oppilaat ovat siis jo teini-ikäisiä.
Hei,
VastaaPoistaekaluokkalaisten pallot ovat halkaisijaltaan muistaakseni 40cm ja 6lk:lla on 60cm halkaisijaltaan olevat pallot. Pallojen kokoahan saa säädeltyä sillä kuinka täyteen ne pumppaan. 60cm on varmast ihan riittävä yläkoululaisille. Oma henkilökohtainen palloni opepöydän takana taitaa olla 80cm halkaisijaltaan.
Hei, saako sinun jumppapalloideoita ja vinkkejä käyttää kirkkonummelaisten opettajien iloksi, jos mainitsen lähteen? Minulla on jo yhden oman opettajan vinkit, mutta mielellään lisäisin sinutkin mukaan?
VastaaPoistaterveisin, Päivi Sorvari, suunniitelija/ liikuntapalvelut
Hei Päivi!
VastaaPoistaTottakai saat, sitä varten ne on tänne kirjattukin :)
T. Anniina