Kynäpurkit

Yökoulussa oppilaat valmistivat vanhempiensa avustuksella kynäpurkit puusta.

Yökoulun jälkeen puutyötunneilla maalasimme/lakkasimme kynäpurkit. Oppilailla oli myös halutessaan mahdollisuus liittää kynäpurkkiin valokuvia.

Open kynäpurkkiin tuli tietenkin koiria :)

Tuli oppilaidenkin kynäpurkeista hienoja. Kyllä kelpaa 3. luokalla säilyttää kyniä!

Hämähäkki

Hämähäkilla on kaksi osainen ruumis ja kahdeksan jalkaa.

Oppilaille annettiin materiaalit ja itse sai toteuttaa hämähäkkinsä. Vaatimuksena oli ainoastaan toteuttaa kaksiosainen ruumis. Itse en omien oppilaideni kanssa hämähäkkejä ehtinyt rakentaa, mutta rinnakkaisluokka toteutti kollegan hyvän idean.

Perhonen lentää liihottaa...

Perhosista opiskelimme täydellisen muodonvaihdoksen vaiheet.

Oppilaat piirsivät muodonvaihdoksen välivaiheet vihkoihinsa.

Sen jälkeen tutkittiin perhosten kuvia tietokirjoista.

Perhosia tutkittaessa kiinnitettiin huomiota kolmiosaiseen ruumiseen, kuuteen jalkaan ja kahteen siipipariin. Lisäksi huomioitiin perhosen symmetrisyys keskivartaloon nähden.

Oppilaat askartelivat itselleen perhoset. Kaavan mukaan piirretyt siiven osat väritettiin puuväreillä ja leikattiin irti. Siivet taiteltiin haitariksi ja sidottiin piipunrassilla yhteen. Perhosen "häntä" koristeltiin helmillä.

Eskareiden kouluun tutustuminen

Aluksi koonnutaan juhlasaliin, jossa rehtori toivottaa eskarit tervetulleiksi ja lauletaan yhteislaulu.

Juhlasalin seinille on kiinnitetty kahden värisi nimilappuja. Eskareiden tehtävänä on etsiä oma nimensä seinältä ja tulla sen jälkeen salin keskelle. Saman värisen nimilapun löytäneet lapset muodostavat jonon.  Luokkien tulevat opettajat ovat pukeutuneet samaan väriin kuin ryhmänsä oppilaiden nimilaput ovat. Näin oppilaat itse selvittävät kumpaan luokkaan kuluvat.

Juhlasalista matka jatkuu opettajan perässä suoraa tai vähemmän suoraa reittiä tulevaan luokkatilaan. Samalla katsellaan koulun tiloja ja tutustutaan niihin.

Omassa luokassa aloitetaan tutustumisleikeillä:

• Matolle on koottu erilaisia kouluun liittyviä esineitä (muutama enemmän kuin oppilaita) esim. lyijykynä, pyyhekumi, teroitin, viivoitin, penaali, reppu, vihko, aapinen, noppa, rannekello, tyyny, sisäpelikenkä, värikynä. Oppilaat istuvat ringissä esineiden ympärillä. Opettaja aloittaa ottamalla matolta jonkin esineen ja kertomalla: "Minun nimeni on Anniina ja tämä tässä on lyijykynä. Lyijykynää tarvitaan koulussa silloin, kun kirjotetaan jotain." Opettajan vieressä oleva lapsi jatkaa valitsemalla matolta jonkin esineen ja kertomalla mihin sitä koulussa tarvitaan. Opettaja voi auttaa, jos lapset eivät keksi mihin esinettä voidaan tarvita koulussa. Esim. tyyny -> lukunurkkauksessa istumme tyynyjen päällä. Kun kaikki ovat esitelleet itsensä ja esineensä, opettaja toistaa vielä kaikkien lasten nimet ja kertoo mihin heidän esineitään tarvitaan.
• Läpsy: Leikkijät istuvat ringissä. Yksi leikkijöistä on ringin keskellä ja hänellä on lehdestä rullattu "lätkä" kädessä. Joku leikkijöistä sanoo yhden leikkijän nimen. Keskellä oleva lapsi yrittää läpsäistä nimettyä leikkijää ennen kuin tämä sanoo jonkun toisen lapsen nimen.

Työskentely-osuus:

• Opettaja kysyy: mikä on tärkein varuste, joka jokaisella ekaluokkalaisella pitää elokuussa olla? Lasten nimettyä repun, he saavat värityskuvan repusta. 
• Tehtävänä on värittää reppu sellaiseksi kuin toivoisi tulevan koulureppunsa olevan.
• Nopeimmat värittäjät voivat leikata repun saksilla irti. 
• Myöhemmin opettaja kokoaa väritetyt reput taustakartongille roikkumaan naulakkoon. Reppurivi odottaa oppilaita elokuussa luokan edustalla.

Leikkejä ja liikuntaa ulkona:

• Kuka pelkää opettajaa?
• Viittaus-hippa: jäätyään kiinni leikkijä jää paikalleen viittamaan. Hänet voi pelastaa läppäämällä "high five" viittaavaan käteen tai laskemalla viittaavan käden alas. 
• Rivi-piiri-jono: lapset liikkuvat vapaasti leikkialueella. Opettajan vihellettyä pilliin lasten tulee muodostaa opettajan ilmoittama muodostelma (rivi, jono tai piiri).
• Väri koulujutuilla: "kaikki, jotka aloittavat koulun ensi syksynä saavat ottaa 2 askelta", "kaikki, jotka osaavat kirjoittaa oman nimensä saavat ottaa 3 askelta", "kaikki, jotka muistavat oman opettajansa nimen saavat ottaa 2 askelta" jne.

Aikaa tutustumiskäynnille varataan n. 2 tuntia. Lopuksi hyvästellään lapset ja annetaan läksyksi opetella kengännauhojen sitominen kesän aikana.

Syksyllä tavataan!

Luokassa oppilaat tapaavat myös Ossin,
joka seikkailee Aapisessa ja opettelee
oppilaiden kanssa lukemaan.

Yökoulu

Toteutimme 2. luokkalaisten yökoulun siten, että myös vanhemmat osallistuivat yökouluun.

Ilta alkoi koululla klo 18 ja aloitimme lasten ja vanhempien yhteisellä osuudella. Porukka jaettiin kahtia. Puolet porukasta jäi pihalle leikkimään oppilaiden suosikki leikkejä kuten kahden tulen välissä, erilaisia viestejä, kukonkannusta (ilmapallon poksautus leikki) jne. 

Toinen puoli porukasta lähti puutyöluokkaan. Jokainen sai pätkän lautaa, vaneripalasen ja nauloja. Niistä oli tehtävänä valmistaa oppilaalle pulpettiin kynäpurkki tulevaa lukuvuotta varten.

Nikkaroinnissa lapset ja vanhemmat työskentelivät hyvin yhdessä. Nyt oli myös jokaiselle henkilökohtainen avustaja naulaamiseen, se kun on ollut haasteellisinta puutöissä.

Oikein hienoja kynäpurkkeja syntyikin, aikaa kului n. 45min. Purkkien viimeistely (maalaus ja lakkaus) suoritetaan myöhemmin oppitunneilla.

45 minuutin työskentelyn jälkeen vaihdoimme ryhmiä ja liikuntaa harrastaneet pääsivät nikkaroimaan ja toisin päin. Niin vanhemmat, oppilaat kuin opettajatkin olivat tyytyväisiä yhteiseen pari tuntiseen koululla.

Kello 20-22 oppilaat saivat touhuta koululla omin päin: salissa pelattiin sählyä ja jalkapalloa, koulun tyhjillä käytävillä innostuttiin kuvaamaan kauhuelokuvaa ja hyppynaruakin oli kiva hyppiä koulun aulassa, kun ei ollut muita koululaisia tiellä. 

Iltapalan jälkeen oppilaat kömpivät makuupusseihinsa ja kahdessa luokassa lähti elokuva pyörimään. Savannijengiä ja Alfa&Omega-animaatioita katsellessa oppilaat rauhoittuivat ja elokuvien päätyttyä valtaosa nukahti helposti.

Aamulla tavaroiden pakkauksen ja aamupalan jälkeen väsyneet oppilaat ja opettajat lähtivät tyytyväisinä kohti kotia.

Peippo

Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän, 

Tiri tiri teijaa, tiri tiri teijaa, lauloi koko kesän.

Tiri tiri teijaa, tiri tiri teijaa, lauloi koko kesän.

Muni munat kirjavaiset, niistä pojat kuori. 

Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.

Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.

Kävi siinä vierahissa naapurista rastas. 

Tule, tule kummiks' peippo pyysi, kernahasti, vastas.

Tule, tule kummiks' peippo pyysi, kernahasti, vastas.

Sitten alkoi laulukoulu, tiri tiri teijaa. 

Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.

Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.

Eikä lapset liinahapset henno säikytellä, 

että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.

että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.

********

• Aloitus: Lauletaan yhdessä laulu Peipon pesästä ja pohditaan mitä laulun perusteella opittiin peipoista (pesä koivun oksassa, munat kirjavia)
• Oppilaat saavat Pierre-peipon kertoman tekstin. Pierre viettää talvet Länsi-Euroopassa eikä osaa kunnolla suomea. Oppilaiden tehtävänä on lukea Pierre-peipon teksti ja auttaa Pierreä suomenkielen harjoittelussa kirjoittamalla teksti uudelleen taivuttamalla verbit oikein.

Minä olla Pierre-peippo. Minä asut talvella Ranskassa ja tulla kesäksi aina Suomeen. Me koiraat muuttaa yleensä jo maaliskuussa. Naaraat tulee myöhemmin, kun pesäpaikat olla valittu. Vaimoni munia 4-6 munaa, joita se hautoa kaksi viikkoa.

Minä ja vaimoni ruokin poikasia hyönteisillä. Kun poikaset ovat kaksi viikkoa vanhoja, ne oppia lentää. Minä olen kaunis ja värikäs, mutta vaimoni on ruskea ja huomaamaton.

• Oppilaat kirjoittavat Pierre-peipon kertomuksen tietokoneella hyvälle suomen kielelle. Teksti liimataan yltin vihkoon. Lisäksi oppilaat liimaavat oppikirjan/lintukirjan avulla värittämänsä kuvat koiras- ja naaraspeiposta vihkoihinsa.
• Askarrellaan koivuun peipon pönttö. Laveeratulle taustalle liimataan valkoisesta silkkipaperista erikeeperillä koivunrunko. Liiduilla piirretään koivulle oksat ja lehdet. Peipon pönttö askarrellaan wc-paperin hylsystä. Pöntöstä kurkkimaan voi askarrella linnun pään.

Nukketeatteri-projekti

Toteutimme alakoulu-yläkoulu-yhteistyönä toukokuussa pöytäteatteriesitykset. 2. luokalaiset toteuttivat projektin yhdessä 7. luokkalaisten kummiensa kanssa.

Oppilaat jaettiin 5-6 oppilaan ryhmiin (2-3 pientä ja 2-3 isoa). Aluksi työskenneltiin äidinkielen tunneilla lukuharjoitusten ja suunnittelun parissa. Kuvaamataidon tunneilla oppilaat toteuttivat pahviset kulissit jokaiseen näytelmään. Mikäli projektiin olisi varattu enemmän aikaa, olisi mukaan voinut ottaa myös musiikin opettajan ja suunnitella esitykseen soittimien avulla ääniefektejä ja musiikkia.

Nukketeatteri-projekti huipentui nukketeatteri-matineaan, jossa yleisönä toimivat rinnakkainen 2. luokka ja 1. luokka. Kokonaisuudessaan mielestä erinomainen projekti. Oppilaat pitivät näytelmien valmistelusta ja oli mukava seurata onnistuneita esityksiä.

Ensimmäiseksi näimme esityksen kolmesta kilistä.

Todellinen prinsessa oli myöskin esityslistalla.

Kertomus Rukkasesta ei ollut oppilaille ennestään tuttu.

Kultakutri ja kolme karhua oli kaikille tuttu satu. Vanhassa sadussa oli mukana ikälisä, kun Kultakutrikin oli saanut ikää ja oli huivipäinen mummo.

Kaiken kaikkiaan projektin valmisteluun käytettiin aikaa 6 tuntia ja esityksiin käytimme yhden oppitunnin.

Hätänumeroon soittaminen

Yltin oppiaineksessa hätänumeroon soittamista on ollut useaan otteeseen ja päätimme harjoitella asian kerralla oikein ja kutsuimme koululle pelastusalan asiantuntijat opastamaan hätänumeroon soittamisessa. Kaksi palomiestä opetti meitä kahden tunnin ajan. Aikaa olisi kulunut helposti enemmänkin, sillä sen verran kiinnostavaa palomiesten työ ja tietenkin itse paloauto ovat.

Aluksi saimme ohjeistusta hätäilmoituksen tekemiseen luokassa ja tutkimme erilaisia piirrettyjä onnettomuuskuvia ja keskustelimme, mitä olisi olennaista kertoa tapahtuneesta hätäkeskukselle.

Sen jälkeen jokainen oppilas sai omalla vuorollaan käydä käytävässä tekemässä hätäilmoituksen. Palomiehillä oli lankapuhelin, josta oppilaat näppäilivät 112 ja toisessa tilassa seinän takana oleva palomies vastasi puheluun ja otti vastaan hätäilmoituksen. Soittavan oppilaan apuna oli aina toinen palomiehistä ja yhdessä tutkittiin tilannekuvaa.

Omaa vuoroa odotellessaan oppilaat värittivät luokassa palomiesten mukanaan tuomia värityskuvia ja tekivät ristikko tulipalon aiheuttajista. Samalla kävimme hedelmällistä keskustelua tulitikkujen, kynttilöiden ym. käsittelystä. 

Luimme myös yhdessä kuukauden takaiset artikkelit tapahtumasta, jossa kaksi 10-vuotiasta poikaa oli jäänyt lumen alle ja kuinka toinen pojista nokkelasti teki hätäilmoituksen ja pelasti kaverinsa hengen.

Näistä virisi hyvin keskustelua ja auttoi oppilaita hoksaamaan, että lapsikin voi tehdä isoja asioita.

Ja lopuksi tietenkin pääsimme tutustumaan itse paloautoon ja sen varustukseen.

Iso kiitos yhteistyöstä Kemijärven palokunnalle! 

Oletan, että asia jäi lapsille paljon paremmin mieleen kuin jos opettaja

olisi asian opettanut.

Hellepäivän matikkaa

Aurinkoinen ilma houkutteli pihalle matematiikan tunnin pitoon. Aloitimme Hyvinkään matikkapolku-hankkeen sivuilta tulostamillani tehtäväkorteilla.

http://www.hyvinkaa.fi/fi/kasvatus-ja-opetus/Matematiikkaaluonnossa/Materiaalit/

Kortit vaativat luetunymmärtämistä ja pähkäilyä, eivätkä kaikki olleetkaan ihan yksinkertaisia.

Tunnin varsinainen oli aihe oli allekkainlasku, joten alkuverryttelyn jälkeen oppilaat tekivät luonnonomilla kymmenjärjestelmävälineillä allekkainlaskuja pihalle piirtämilleni ruudukoille.

Oppilas, joka ei ole vielä opiskellut allekkainlaskua sai oman laskunsa muodostettua vaakasuoraan.

Kulutamme järkevästi, kierrätystä ja ekotekoja

Muovi, pelti, metalli,

lamppu, pullo, patteri

-niistä syntyy jätevuori,

pallollemme paha kuori!

(Erja Kurkela, Helena Ihalainen

www.hsy.fi/fiksu)

-----

Kierrätysräppi

On nurkissa paljon rojua,

joka siellä saa turhana lojua.

Vaikka sinä et sillä enää mitään tee,

joku toinen ehkä sen tarvitsee.

Jos takkisi käynyt pieneksi on

tai tietokone vanha ja tarpeeton.

Vaikka sinä et niillä enää mitään tee,

joku toinen ehkä niitä tarvitsee.

Ei elämä ole avaraa,

jos siinä on liikaa tavaraa.

Siksi mieleesi vielä sääntö tää,

joka jokaisen on helppo ymmärtää.

EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!

EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!

Siis ora kiinni härkää sarvista,

roskapöntöllä vielä varmista,

mikä turhaa on tai tarvista,

niin vältymme monesta harmista.

Sitä vähemmän silloin jätettä jää,

mitä enemmän tavaraa kierrättää.

EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!

EI KASVATETA ENÄÄ JÄTEVUORTA!

Ei elämä ole avaraa,

jos siinä on liikaa tavaraa...

(Pikkumetsän lukukirja)

Teema 1: Kallio ja maaperä

- Välineet: puutarhalapio, vaalea kangas tai paperi, kivinäytteitä, iso paperi ja kirjoitusalusta (jos toteutus kokonaan ulkona). Säästä riippuen kokonaisuuden voi toteuttaa osittain tai kokonaan ulkona.

- Tutkitaan ulkona maannosta. Kaivetaan puutarhalapiolla maahan pieni kuoppa ja levitetään kaivettu maannos vaalealle alustalle ja tutkitaan mistä maannos koostuu. Nimetään mahdollisuuksien mukaan hiekka, kivet, savi, turve, multa jne. Samalla opettaja kertoo, että "elävä kerros" (multa jne.) on vain hyvin pieni ja sen alta löytyy kiveä. Maapallon kuori koostuu kivestä ja sitä kutsutaan kallioperäksi.

- Matkalla luokkaan jokainen oppilas kerää mukaansa kiven, joka sisään mennessä pestään.

- Luokassa keskustellaan aluksi mihin kiviä tarvitaan ja kootaan aiheesta käsitekartta taululle (rakennukset, laatoitukset, kiuaskivet, korut jne.).

- Tutkitaan lopuksi oppilaiden löytämiä kiviä ja koulun kivikokoelmaa. Tutkitaan kivien kovuutta raaputtamalla niitä kynnellä, naulalla ja hiekkapaperilla. Samalla opettaja kertoo miten kivet ovat syntyneet ja todetaan timantin olevan kovin olemassa oleva kivi.

- Aiheeseen liittyvänä kuvaamataidon työnä oppilaat voivat "maalata" liimalla paperille haluamansa kuvion, hienoa hiekkaa ripotellaan kuvan päälle ja jätetään kuivumaan. Myöhemmin ylimääräinen hiekka karisteellaan pois.

- Kivistä voidaan myös tunnin lopuksi rakentaa eläimiä.

Kissa

Koira

Hiiri

Teema 2: Puu ja paperi

- Materiaalit: talouspaperia, suodatinpaperi, leivinpaperia, silkkipaperia, sanomalehti, monistuspaperi, kiiltäväpintainen mainoslehti/aikakauslehti. Paperisilppua ja uusipaperin valmistukseen tarvittavat kehät.

- Luokan eteen asetetaan esille erilaisia papereita (talouspaperia, suodatinpaperi, leivinpaperia, silkkipaperia, sanomalehti, monistuspaperi, kiiltäväpintainen mainoslehti/aikakauslehti). Nimetään paperit oppilaiden kanssa. Ja sen jälkeen pohditaan mistä paperit on tehty?

Eräs oppilaista hoksasi puun käytön tärkeyden paitsi esineiden
valmistuksesa myös siinä, että metsät ovat maailman keuhkot
ja saamme niiden avulla happea. Kirjasimme siis senkin ylös
vaikka muut oppilaat eivät asiaa oikein käsittäneet, koska fotosynteesistä
ei ole vielä 2. luokalla puhuttu. Mutta ehkä tämä jää mieleen hautumaan
ja siitä on hyötyä joskus tulevaisuudessa :)

- Jatketaan kokoamalla taululle käsitekartta siitä, mitä puusta tehdään ja mihin puuta käytetään. Oppilaat tekevät käsitekartan myös vihkoihinsa.

- Tutustutaan paperin valmistukseen ja valmistetaan uusiopaperia. 

Teema 3: Raaka-aineesta tuotteeksi

Materiaalit: t-paita, muovipullo, lasipurkki, säilykepurkki

- Opettaja pyytää oppilaita nimeämään jonkun lelunsa. Oppilaiden vastaukset kootaan taululle. Mistä suurin osa oppilaiden nimeämistä leluista on tehty? Lelujen materiaalina muovi on yleinen ja oppilaat osaavat sen nimetä. Mistä muovi on tehty? Vastauksen selvittämiseksi katsotaan Ylen Roskisrotta-sarjan 3 osa Pulkat ja Potat ( http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/roskisrotta-lasten-kierratysseikkailu ).

- Videon jälkeen muovituotteiden alkuperä lienee selvä, seuraavaksi oppilaiden pitää ottaa selvää säilykepurkin, muovipullon, lasipurkin ja t-paidan raaka-aineista.

- Oppilaat lukevat yltin oppikirjastaan (Jäljillä 2, s. 76-77) kappaleen, jossa kerrotaan metallin, muovin, lasin ja puuvillan valmistuksesta. Oppilaat täydentävät lukemansa perusteella monisteeseen, mistä raaka-aineista lasi, metalli ym. on valmistettu.

- Mietitään ja kirjataan ylös myös eri materiaalien hyötyjä ja haittoja (esim. lasi hajoaa helposti).

Teema 4: Kierrätys ja jätteenlajittelu

- Materiaalit: erilaisia esineitä Tiedemiesten uusiokäyttöpäiville, kassillinen puhtaita roskia.

- Oppilaat lukevat Pikkumetsän lukukirjasta kertomuksen Kierrätystori ja korjauspaja. Keskustellaan kertomuksesta ja todetaan, että paras keino säästää luontoa ja vähentää jätteen määrää esimerkiksi kierrättämällä ja keksimällä uusia käyttötarkoituksia esineille. 

- Pohditaan miten koulussa voitaisiin vähentää jätteen määrää (ruokailussa syödään kaikki ruoka, käytetään käsipyyhepaperia säästeliäästi jne.).

- Tiedemiesten uusikäyttöpäivät: oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin. Oppilaat saavat esineen, jolle heidän on tarkoitus keksiä mahdollisimman monta uutta käyttötarkoitusta. 5 minuutin kuluttua kokoonnutaan Tiedemiesten uusikäyttöpäiville ja uudet käyttätarkoitukset esitellään.

- Käydään koulun lähellä sijaitsevalla ekopisteellä lajittelemassa roskakassin sisältö. Pohditaan myös mihin paristot, vanhat lääkkeet, palautuspullot voi viedä, koska niille ei löydy omaa säiliötä ekopisteeltä. Selvitetään koulun ruokalasta, mihin oppilaiden ruoanjätteet päätyvät.

Oppilaat lajittelevat roskapussin sisällön ensin jätesäiliöiden eteen sijoitettuihin astioihin. Tarkistetaan lajittelu perusteet yhdessä ja lopuksi tyhjennetään roskat oikeisiin säiliöihin.

- Pikkumetsän Lukukirjan harjoitusvihosta 2B (Kulta&Muru-vihko) löytyy kierrätykseen liittyvä harjoitustehtävä s. 31.

- Lopuksi oppilaat piirsivät taululle ja vihkoihinsa lajitteluohjeet.

Teema 5: Ympäristömerkit

- Materiaalit: erilaisia pakkauksia, joista löytyy ympäristömerkkejä.

- Tutkitaan pakkauksista löytyviä merkintöjä. Mitä merkit tarkoittavat?

- Luetaan Pikkumetsän Lukukirjan harjoitusvihosta 2B (s. 30) ympäristömerkeistä ja tehdään tehtävä. Yritetään sen jälkeen tulkita pakkausmerkintöjä uudelleen.