Ennen vanhaan

Ennen vanhaan-jakso on suunniteltu kahden viikon pituiseksi ja pidettäväksi ennen Kalevalan päivää. Pääsääntöisesti jakso käsittelee elämää noin sata vuotta sitten, mutta osana kansanperinnettä käsitellään Kalevalaa. 

Maanantai

• Teeman aloitus. Punaisena lankana läpi jakson luetaan Lapin Maakuntamuseon tuottamaa Priitu Rovaniemen markkinoilla-kirjaa. Jotta lasten kanssa päästään lähelle jakson käsittelemää ajanjaksoa, laatii jokainen oppilas oman sukupuunsa. Sukupuuta aloitetaan koulussa ja täydennetään kotona vanhempien ja isovanhempien avulla. Jos on mahdollista, olisi nimien lisäksi mukava tietää missä nämä 100 vuotta sitten eläneet sukulaiset ovat asuneet tai jotain muuta tietoa heistä (esim. ammatti).

• Tutustutaan vanhan ajan valokuviin. Oppilaat saavat vihkoihinsa liimattavaksi "valokuvaamossa" otetun kuvan Priitusta ja tämän vanhemmista. Kuva on tietenkin mustavalkoinen, lyijykynää ja mustaa puuväriä käyttäen oppilaiden tehtävänä on värittään "valokuva" ja yritettävä löytyy mahdollisimman monta erilaista mustan ja varmaan sävyä.

• Joka päivä aamun avauksessa on mukana lorupussi, josta nostetaan jokin vanha lasten loru, joka luetaan muutaman kerran ja joka opetellaan ulkoa. Jakson lopulla jokaisen oppilaat pitää osata joku runoista/loruista ulkoa.

Tiistai

• Vanhojen tavaroiden näyttelyn kokoaminen koululle. Oppilaita pyydettiin tuomaan koululle vanhoja tavaroita näyttelyä varten ja monen moista koululle kannettiinkin. Oppilaat kirjoittivat esineille esittelykortteja, joissa kerrottiin mikä esine on ja mihin sitä käytettiin.

Keskiviikko

• Tarinatuokio Väinämöisestä. 
• Opetellaan Vaka, vanha väinämöinen-laulu, joka toimii vuorolauluna. Kokonaisuudessaan laulu on pitkä, mutta sitä voidaan laulaa jakson aikana säkeistö kerrallaan eteenpäin.
• Askarrellaan Väinämöisen hattu.

Oppilaat näkivät valmiin hatun ja saivat ongelmanratkaisutehtävän: miten tarjolla olevista valmiista materiaaleista tulee hattu.

Yhdestä pitkästä ja kahdesta lyhyestä ruskeasta suikaleesta, sekä kahdesta ohuesta värillisestä suikaleesta hattu syntyi jokaiselle oppilalle väiski-hattu.

Torstai

• Priitun mukana mennään kouluun ja tutustutaan siihen millaista koulussa oli ennen vanhaan. Oppilaat värittävät vihkoihinsa kuvan vanhan ajan luokkahuoneesta.

• Pohditaan millaisia leluja lapsilla oli ennen vanhaan. Kotitehtäväksi oppilaat saavat tutkia omia lelujaan. Tutki omaa lelulaatikkoasi. Poista lelulaatikosta kaikki muoviset lelut. Mitä leluja jää jäljelle? Piirrä vihkoosi jonkin lelu, joka Priitullakin olisi voinut olla.

Perjantai

• Tarinatuokio Sammon taonnasta. Tarina Sammon taonnasta kuultiin diakuvilla höystettynä. Tunnin lopuksi oppilaat piirsivät liiduilla mustalle paperille oman Samponsa ja pohtisivat mitä aarteita heidän Sampostaan tulisi.

Maanantai

• Tarinatuokio Sammon ryöstöstä. Opettaja kertoo kertomuksen sammon ryöstöstä. Matkalla Sampoa ryöstämään Väinämöinen ja Ilmarinen ajavat veneensä karille, joka osoittautuu suuren suureksi haueksi. Hauen leukaluusta Väinämöinen tekee kanteleensa ja alkaa soittaa. Ennen kuin Sammon ryöstöretki jat tarina jatkuvat lauletaan laulu Vaka vanhan Väinämöisen kanteleen teosta. Sammon ryöstö päättyy taisteluun vesillä ja sampo hajoaa murusiksi. Osa sammon muruista päätyy Ahdin aarteiksi mereen, mutta osa huuhtoutuu rantaan. Sieltä Väinämöinen kerää Sammon muruset ja kylvää ne maahan. Oppilaat saavat tarinatuokion päätteeksi istuttaa omat sammon murusensa. Meillä Sammon muruset oli valmiiksi idätettyjä herneitä.

Tiistai

• Lukuläksyn muodossa oppilaat tutustuvat miten ennen vanhaan saatiin leipää.

Keskiviikko 

• Vanhanajan lelujen tarkastelua, mitä muovittomia leluja oppilaiden kotoa löytyi? 
• Askartelu/kuvaamataidon työdä paperinuken leikkaaminen. Eemeli ja Iida postikortit ovat peräisin Porvoossa sijaitsevasta vanhan aikaisesta lelukaupasta.

• Päivän runo, kertoi talosta, jonka rakensi Jussi. Esitin runon oppilaille pöytäteatterina ja sen jälkeen oppilaat halusivat ryhmissä esittää pöytäteatterina saman runon.

Tässä on talo,

jonka rakensi Jussi.

Tässä on leipä,

joka oli talossa,

jonka rakensi Jussi.

Tässä on hiiri,

joka söi leivän, 

joka oli talossa,

jonka rakensi Jussi.

Tässä on kissa,

joka pyydysti hiiren,

joka söi leivän,

joka oli talossa,

jonka rakensi Jussi.

Tässä on koira,

joka puri kissaa,

joka pyydysti hiiren,

joka söi leivän,

joka oli talossa, 

jonka rakensi Jussi.

Tässä on lehmä, 

joka puski koiraa,

joka puri kissaa,

joka pyydysti hiiren,

joka söi leivän,

joka oli talossa, 

jonka rakensi Jussi.

Tässä on tyttö,

joka lypsi lehmän, 

joka puski koiraa,

joka puri kissaa,

joka pyydysti hiiren,

joka söi leivän,

joka oli talossa, 

jonka rakensi Jussi.

Torstai

• Retki Kemijärven kotiseutumuseolle. Museolla teemana oli vanhan ajan koulu. Aamu aloitettiin Kemijärven seurakunnan kirkkoherran pitämällä aamuhartaudella, jota varten oli harjoiteltu koulussa Ystävä sä lapsien-virsi. Virsi laulettiin harmonilla säestäen, tietenkin!
• Museoemäntä kertoili meille juttuja omasta kouluajastaan ja saimme tutkia vanhoja aapisia, penaaleja ja mustekyniä.
• Oppilaat ja opettaja saivat kokeilla vanhaa mustekynäkirjoitusta.

Yllättävän hyvin kirjoitus mustekynällä minulta onnistukin!

Ensimmäisen suomenkielisen aapisen näköispainos

• Museolla tutustuttiin myös vanhoihin leluihin ja siihen miten lapset itse tekivät omat lelunsa.

• Lounaaksi nautimme vanhan ajan koululounaan: jokaisella oli mukanaan repussa mehu ja leipä, lisäksi tarjoiltiin museon puolesta makaronivelliä.
• Päästäksemme vanhan ajan "kouluun hiihdettiin säällä kuin säällä" tunnelmaan ryhmäni hiihti museolta kauniissa kevätsäässä järven jäällä olevaa latua pitkin keskustaan.

Perjantai

Opellekin löytyi vielä nykykoulusta puinen karttakeppi,
kaulaan pääsi rippilahjaksi saatu riipus, jolle ei ennen tätä ole löytynyt käyttöä.
Silmälasit hankin jo 2009 Ivalon koulun 100-vuotisjuhliin.

• Vanhan ajan koulupäivä: vanhan ajan oppitunti roolileikkinä. Oppitunnilla veisataan aluksi virsi, esim. Ystävä sä lapsien. Ulkoa oppiminen oli tyypillinen tapa oppia asioita ennen vanhaan, oppilaat ovat viikon kuluessa opetelleen ulkoa runoja/loruja, jotka lausutaan ennen vanhaan tunnilla. Ainekirjoitustunnilla oppilaat kirjoittavat vihkoihinsa kertomuksen saamansa kiiltokuvan pohjalta. Lisäksi pidetään puhtaustarkastus. Omassa luokassani roolitin etukäteen muutaman oppilaan, jotta oppilaiden suosikkiosiot eli rangaistukset tulee käytettyä (nurkkaan lähettäminen ja karttakepillä sormille näpäytys).

• Vanhan ajan liikuntatunti alkaa tietenkin tamburiinin tahtiin alkulämmittelyllä: korkeilla varpailla kävelyä ja varsaloikkia. Perinneleikeistä viimeinen pari uunista ulos ja hurahurahäitä ovat monelle nykylapselle outoja leikkejä. Luokassa voidaan leikkiä vielä avaimen kätkemistä ja laivan upotusta, jos aikaa jää.

Lähteet:

• Ollaranta, Ritva & Simojoki, Maija. Pium paum paukkaa. Otava 1985.
• Karjalainen, Tuula. Kuin silloin ennen. Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana. Minerva 2011.
• Haavio, Martti & Lindeberg, A. Kalevalan tarinat. WSOY 1966.
• Lapin Maakuntamuseo. Priitu Rovaniemen markkinoilla. Oy Sevenprint Ltd 2009. 
• Helakisa, Kaarina. Pikku Pegasos. Otava 1980.