Steinerpedagogiikkaa ja fenomenologiaa

Osallistuin Rovaniemen Steinerkoulun järjestämälle luennolle, jolla käsiteltiin fenomenologista lähestymistapaa luonnontieteiden opetuksessa. Luennosta sai taas paljon ajattelemisen aihetta ja samalla lukemani kirjallisuus steinerpedagogiikasta taas avautui lisää. Aika paljon omassa opetuksessani on fenomenologinen lähtökohta, eli lähdetään liikkeelle oppilaiden omista kokemuksista ja niiden pohjalta pyritään kehittämään teoria. Mutta voisi fenomenologista otetta viedä vieläkin pidemmälle.. hmm.. 

Taiteellisena harjoituksena luennon jälkeen oli muovailu. Materiaalina oli punasavi. Aluksi jokainen otti kouriinsa sopivasti mahtuvan savikökkäreen, jota työstettiin sylissä pöydän alla katsomatta savea. Tavoitteena oli muovata savesta pallo. Kun pallot alkoivat olla valmiita, kierrätettiin palloja edelleenkin aistien vain tuntoaistin avulla. Oli hätkähdyttävää huomata miten erilaisia pallot olivat: oli kylmiä, oli lämpimiä, oli kuivia, oli märkiä, oli kovia ja oli pehmeitä. Ja kun oma pallo kiersi kohdalle, niin kyllä sen tunnisti! Vasta kun olimme tuntoaistin avulla tutkistelleet pallojamme saimme katsella palloja.

Pallon muovaamisen ja tutkistelun jälkeen, jatkoimme pallon työstämistä satulaotteella (?) eli peukalon syrjällä alettiin työstää palloa kämmenessä. Peukalon syrjällä oli tavoitteena saada palloon aikaiseksi kupera ja kovera pinta, symmetria oli myös tärkeää. Kuperista ja koverista pinnoista tuli hyvinkin erilaisia, mielenkiintoista...

Lopuksi jokainen sai työstää pallostaan jonkin eläimen. Omasta kuperasta ja koverasta pinnasta vaakkui mielestäni sammakko ja sellainen pallostani muotoutuikin. Samanlaisia eläimiä ei tullut kenelläkään, muut tekivät koiran, karhun, hylkeen, kalan, kilpikonnan, hylkeen jne.

Steinerkoululla savitöitä tehdään paljon, eikä kaikkia ole tarkoitus säästää. Eli oppilaat tietävät, ettei aina tarvitse tulla täydellistä. Harjoitustöitä tehdään paljon ja sitten vain jotkut työt poltetaan. Toisaalta joskus oppilas voi päättää harjoitustyön onnistuneen niin hyvin, että se poltetaan. Kuivuneet harjoitustyöthän voi uudelleen käyttää murentamalla ja kastelemalla ne...

Aamunavaus

Yleensä kolmesti viikossa aloitamme päivän seuraamalla ajankulua ja juttelemalla oppilaiden kuulumisista. Usein aamunavaukseen liittyy myös kertomus tai kirjan lukemista.

Ajankulumista seurataan merkitsemällä kuluva kuukausi ja viikonpäivä magneettinapeilla tauluun.

Seinäkalenterista oppilaat vuorollaan raksivat kuluneet päivät, joten oikea päivämäärä on helppo löytää kalenterista. Koska energiayhtiön mainoskalenterin kuvitus ei ollut oppilaille mieleen, kuvitimme kalenterin itse, oppilaat suunnittelivat pareittain kuvat kuukausille pohtien samalla mitä kussakin kuussa tapahtuu ja huomioiden kuvituksessa vuoden ajan ja mahdolliset tärkeät tapahtumat.

Lisäksi kalenterin alla on rivi pilttipurkkeja, joissa on helmiä. Jokaista kuukautta varten on varattu oma purkkinsa ja purkkiin laitetaan helmi merkitsemään jokaista kuukauden päivää. Siis tänään 27.2. purkissa oli 27 helmeä. Kuun alussa oppilaat valitsevat yhdessä millaisia helmiä tässä kuussa kerätään ja päivän avauksessa purkkiin lisätään tarvittava määrä helmiä, niin että helmien lukumäärä vastaa päivämäärää. Matikkaa ja lukujonotaitoja harjoitellaan kuin huomaamatta. Aluksi laskimme helmiä yhteenääneen etuperin ja takaperin. Pian siirryimme laskemaan "kahden nipuissa" (2, 4, 6 jne.), nyt kun matikkaa on vuorossa 3n ja 4n kertotaulut valitsevat oppilaat jomman kumman näistä lukujonoista.

Koska luokallani on muutamia matemaattisesti lahjakkaita oppilaita, jotka kaipaavat haasteita olen aamunavausten ohessa opettanut oppilaat ratkomaan yhtälöitä. Ja puuttivien helmien määrän X selvittäminen on nykyisin kaikille oppilaille helppoa.

Aamunavauksessa valitsemme myös sääkorteista päivän säätä kuvaavan kortin ja merkitsemme lämpötilan askartelemaani lämpömittariin. Lämpöasteet ovat kaikille helppoja, mutta pakkasasteet olivat alussa monelle vaikeita ja pakkasasteita lueteltiinkin yhteenääneen -1, -2, -3 jne. Parin viikon jälkeen pakkasmittarin lukeminen ja oikean asteluvun merkitseminen sujui kaikilta. Luokkani "matikkaexpertit" pohtivat samalla sisä- ja ulkolämpötilan eroa ;-)

Taitelua ja Kalevala-viikkojen valmistelua

Kalevala-viikot lähestyvät ja valitsin Kullervon tarinan kerrottavaksi oppilaille. Tosin hieman leikattuna versiona, sen verran verinen ja hurja oli kertomus, että suosiolla jätän hirttämiset, sukurutsauksen ja itsemurhan pois, silti jää juonta jäljelle..

Ostin viikonloppuna itselleni jo jonkin aikaa haaveilemani veteenliukenevat puuvärit. Mopo taisi karata käsistä, kun aloin uusia värejä kokeilemaan ja kuvittamaan Kullervon tarinaa. Kuvista tuli mielestäni hyviä, pitää vielä miettiä onko kuvia liikaa tai voinko alkuunkaan käyttää A4-kokoisia kuvia, koska yleisöä tulee kaiken kaikkiaan olemaan n. 50 lasta. Jonkinlaisen lattiatarinan tekeminenkin kiinnostaisi, mutta en ole varma ehdinkö kerätä lattiakuvaa varten tähän hätään riittävästi materiaalia.

Yleensä pidän mallista piirtämisestä ja vapaa piirtäminen tuntuu monesti vaikealta tai petyn kun lopputulos ei ole sellainen kuin olen suunnitellut, mutta tällä kertaa nautin piirtämisestä ja maalaamisesta todella paljon...

Avaruus-teema

Omaksi yllätyksekseni innostuin suunnittelemaan avaruus-jaksosta kaikki oppiaineet läpäisevän teemaopetusjakson. Avaruusteema on osoittautunut myös oppilaiden parissa erittäin mukaansa tempaavaksi, joten siihen kannatti satsata. Vaikka luulenpa, että mikä tahansa teema tempaa oppilaat mukaansa, jos vain opettaja on asiasta kiinnostunut ja tarjoilee opittavan aineksen oppilaiden ikäkauteen sopivasti, kuten sanaluokka-jakso tammikuun alussa osoitti.

Avaruus-teeman aloitus ja motivointi

- Aloitimme avaruus-teeman kuuntelemalla Smurffien "Avaruuden sankari" laulun.

- Teeman aiheen selvittyä oppilaille laulun myötä pohdimme yhdessä mikä se avaruus oikein on. Oppilaiden ajatukset koottiin isolle paperille mind mapiksi, joka ripustettiin luokan seinälle muistuttamaan siitä, mitä jakson alussa tiesimme avaruudesta.

- Avaruus-jakson kirjaksi valitsin Mauri Kunnaksen Kaikkien aikojen avaruuskirjan, jota luemme jakson ajan vähän kerrallaan eteenpäin. Vaihtoehtoisesti myös Tatulta ja Patulta löytyy avaruusaiheinen kirja, jos Mauri Kunnas ei nappaa. Tutustuimme Kaikkien aikojen avaruuskirjaan, jonka alussa Koiraporin koulun oppilaat lähtevät luokkaretkelle avaruuteen ja samalla alkoi meidän oma "avaruusmatkamme".

- Tunnin lopuksi kuuntelimme uudelleen "Avaruuden sankarin" ja tanssimme laulun tahtiin. (Tähtien tuiketta, tähti-hyppyjä, kuussa pomppimissa, avaruudessa leijumista ja lopulta omaan ilmakehään palattuamme putosimme lattialle.)

Tähdet (kaksoistunti)

- Tunnin aluksi lauloimme ja leikimme vanhan tutun lasten laulun "Tuiki, tuiki tähtönen".

- Seuraavaksi otimme esiin yltin oppikirjat, joista luimme kappaleen tähdistä.

- Tähdistä virisi oppilaiden parissa vilkas keskustelu, jossa nousivat esiin mm. tähtikuviot. Tähtikuvioita tutkimme iPadin SkyMap-ohjelman avulla. SkyMap osoittautui aivan loistavaksi ohjelmaksi! Kaikki 10 oppilasta kerääntyi ympärilleni ja lähes puoli tuntia kului tähtitaivasta iPadin näytöltä ihmetellen.

- Tähtikuvioiden jälkeen keskustelimme vielä oppikirjassa mainitusta mustasta aukosta, kuolleesta tähdestä, jolla on hirmuinen vetovoima ja joka voi nielaista ympärillään kulkevia taivaankappaleita sisäänsä. Mustan aukon "toimintaa" testasimme käsityöluokasta lainatun magneettineulatyynyn ja lattialle ripoteltujen klemmareiden avulla. Jokainen sai kokeilla miten "musta aukko" nappaa mukaansa ympärillään olevia esineitä.

- Lopuksi oppilaat suunnittelivat jokainen vihkoonsa oman tähtikuvion.

- Läksyksi oppilaat saivat tutkailla taivaalle ja opetella tunnistamaan Otavan.

Pyrstötähtiä ja tähdenlentoja (3-4 oppituntia)

Käsitöissä aloitimme oppilaiden valinnan mukaan pyrstötähtien ja tähdenlentojen valmistamisen. Pyrstötähti on häntäpallo. Pyöreälle fleecetilkulle ommellaan puuvilla kangassuikaleita kiinni. Kun suikaleita on ommeltu kiinni 3-4 kiristetään pyöreä tilkku matonkuteesta tehdyn pallon ympärille. Lopuksi pyrstötähteen voi ommella koristeeksi paljetteja tms. Suunnitelmanamme on pelata liikuntasalissa 1.-2. luokkien välinen "StarWars" eli kaupunkisodan tyyppien tähtiensota-peli kaikkien pyrstötähtien valmistuttua.

Aurinko (kaksoistunti)

- Aurinko-tunnin aluksi luimme mitä Koiraporin koulun opettaja kertoi oppilailleen auringosta. Mauri Kunnaksen kirjan pohjalta virittelimme keskustelun auringosta, josta kaikilla oli luonnollisesti jonkinlaisia kokemuksia.

- Keskustelimme siitä, miksi aurinko lämmittää toisissa paikoissa enemmän kuin toisissa. Havainnointi välineinä meillä oli karttapallo ja spottivalo. Oppilaiden kanssa suoritetun kokeen ohjeet löytyy tästä linkistä.

- Auringon pimennystäkin kokeilimme. Yksi ohje auringon pimennykseen löytyy täältä.

- Tunnin lopuksi jokainen virkkasi omien taitojensa mukaan keltaisesta tai oranssista matonkuteesta ketjusilmukoita sormin tai isolla koukulla. Ketjusilmukoista opettaja sommitteli luokan lukunurkkaukseen aurinkotyynyn, jonka tekemiseen oli koko luokka osallistunut. Vaihtoehtoisesti lankaa virkkaamalla voi ketjusilmukat liimata auringoksi kartongille.

Planeetat (3 tuntia/aamupäivä)

Muutamaa päivää aikaisemmin luokkaan on ilmestynyt katosta roikkumaan kolmiulotteiset planeetat. Oppilaat keksivät heti planeettojen ilmestyttyä mistä on kyse ja planeettoojen nimet ovat aiheuttaneet oppilaiden parissa paljon keskustelua ja väitteilyitä siitä mikä planeetta on mikin.

Saturnus renkaineen

Mittakaava, jonka mukaan planeetat teit vaati aurinkoa, jonka halkaisija
olisi 4m. Aurinko luotiin kattoon huopakankaasta, eikä se mahtunut
luokkaan kokonaan. Pienet planeetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat
kuvassa vaikkakin pienuutensä takia hankalasti nähtävissä.

- Planeettojen tutkiminen aloitetaan Kaikkien aikojen avaruuskirjan avulla. Luokan pulpetit siirretään sivuun ja oppilaat makaavat selällään pimennetyssä luokassa jumppamattojen päällä. Opettaja lukee Kaikkien aikojen avaruuskirjasta pätkän jokaisesta planeetasta ja astronautit (oppilaat) saavat vuorotellen aika osoittaa taskulampulla käsiteltävää planeettaa.

- Kun planeetat on tunnistettu on aika valmistella omia planeettoja ja avaruutta niiden ympärille. Opetellaan käyttämään harppia ja jokainen oppilas piirtää kontaktimuoville itselleen planeetat sekä ison puoliympyrän aurinkoa varten. Kontaktimuoville piirretyt planeetat ja auringon osa leikataan irti ja liimataan kahdelle yhteenteipatulle A3-vesiväripaperille. Seuraavaksi oppilaat maalaavat märkää märälle tekniikalla avaruutta vesiväripapereilleen kontaktimuoviplaneettojen yli. Maalaukset jätetään kuivumaan.

- Avaruudessa etäisyydet ovat valtavia ja niitä voi havainnollistaa WC-paperirullan avulla. Linkkivinkki ohjeeseen löytyy täältä.

- Vesivärien kuivuttua roiskitaan hammasharjan avulla pullopeiteväriä tähdiksi maalauksen päälle. Lopuksi poistetaan kontaktimuovit varovasti ettei paperi hajoa. Oppilaat värittävät planeetat vahaliiduilla pyöreitämuotoja hakien.

Maapallo

- Pohditaan miksi maapallolla on elämää, mutta ei muilla aurinkokuntamme planeetoilla. Kirjataan vihkoon ylös tärkeimmät seikat (ilmakehä ja vesi, sekä lämpöä ja valoa sopivasti).

- Vaikka emme ole vielä löytäneet elämää avaruudesta, saattaa sitä silti olla. Millaisen avaruusolion sinä tahtoisit kohdata? Oppilaat piirtävät vihkoihinsa avaruusolion, jolle he kestävät nimen ja asuinpaikan.

Kuu (2 oppituntia)

- Miksi kuukautta kutsutaan kuukaudeksi? Opettaja johdattee keskustelua kuun muodosta kohti havaintoa, että kuukausi tarkoittaa aikaa uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun.
- Luetaan Kaikkien aikojen avaruuskirjasta Koiraporin oppilaiden vierailusta kuussa ja todetaan samalla, että myös muilla planeetoilla on kuita ei ainoastaan maalla.
- Pohditaan miltä kuussa näyttää ja tutkitaan asiaa seuraavan ohjeen avulla:

Miten tehdään: 

1. Pese kätesi. 

2. Levitä sanomalehti ja aseta laatikko sen päälle. 

3. Tee paksu kerros jauhoista laatikkoon. Tasoita se ja levitä sen jälkeen ohut kerros 

kaakaojauhetta jauhojen päälle – käytä apuna siivilää. 

4. Pudota kuulia tai kiviä eri korkeuksista ja tarkkaile millaisia kraattereita ne 

muodostavat. 

5. Kokeile pudottaa erikokoisia ja -painoisia kuulia. Huomaatko eron kraattereissa? 

Mikä on tehtävän idea: 

Tehtävä kuvaa pienoismallia kuumaisemasta. Ympyrän muotoiset yksityiskohdat kuun pinnalla 

ovat törmäyksistä syntyneitä kraattereita. Kraatterit muodostuvat kun erilaiset kappaleet 

iskeytyvät kuun pintaan. Kuun pinnalla näkyy, miten kerros kerroksen jälkeen tällaisia 

kraattereita on muodostunut ajan mittaan. Aineen aiheuttama räjähdys ja louhos muodostavat 

joka törmäyspaikkaan kivikasan (ns. jätteitä) pyöreän kuopan ympärille. Törmäyksessä voi 

syntyä pintamateriaalista muodostuvia kirkkaita juovia (ns. säteitä), jotka voivat kulkea kauas 

itse tapahtuman keskipisteestä. 

- Katsotaan Olipa kerran keksijät-sarjan jakso ihmisen vierailusta kuussa.

- Oppilaat saavat tehtäväkseen tarkkailla kuuta ja merkitään kuun muoto taululla olevaan tarkkailukaavakkeeseen päivän avausten yhteydessä.

Matka avaruuteen

- Aloitetaan opetuskeskustelulla avaruudessa matkaamisesta ja siitä miten avaruutta tutkitaan.

- Oppilaat jatkavat työskentelyä pareittain ja kirjoittavat tarinan avaruusmatkasta. Matkan aikana tavataan oppilaiden aikaisemmin luomat avaruushahmot.

AVARUUSOLIOIDEN MATKA

Elipä kerran amiraali, joka laukaisi raketin avaruuteen.

Raketti meni Marssiin. Siellä asui Sportai,Taimo ja Sinkonen.

He menivät avaruusolioiden maahan syömään.

Taimo söi makkarasipattia, Sinkonen söi pakettia ja Sportai söi koko rakennuksen. 

Amiraali näki kamerasta missä raketti oli. Nähdessään Taimon, Sportain ja Sinkosen, amiraali ilostui ja kaatoi maitolasinsa.  

He menivät syönnin jälkeen Saturnukseen. He menivät aurinkoa ottamaan.

Sitten heitä odotti toiset avaruusolennot jotka aikoivat vangita heidät. 

Heidät vangittiin avaruusvankilaan joka sijaitsi avaruusaluksessa. 

He olivat 5 päivää vankilassa ja sitten he pääsivät pois. Sitten Taimo sai idean: vangitaan ne, jotka vangitsi meidät!

Taimo ja Sinkonen vangitsivat hullut vartijat.

 Sitten he pääsivät pois planeetalta, amiraali odotti heitä ja he ystävystyivät ja elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

AVARUUSMATKA

Olipa kerran kauan sitten kaksi vauvaa, jotka olivat hyvin viisaita. Ja heidän yhteinen unelma oli päästä avaruuteen. Kerran heidän syntymäpäivänään he saivat vanhalta keksijäukolta lahjaksi avaruusaluksen, jonka he itse saisivat maalata ja sisustaa ja sen he tekivätkin itse. Maalin värit olivat musta ja turkoosi, ja sisustus oli aivan ihana. Eräänä päivänä he lähtivät avaruuteen. Ja ensimmäiseksi he saapuivat Marssiin ja siellä tytöt tapasivat Suupin. Suupi oli avaruusolio, joka asui Marssissa. Suupin ihon väri oli vihreä. Sen jälkeen he lähtivät Jupiteriin ja siellä he tapasivat Jupin. Jupin ihon väri oli vihreä ja vaaleanpunainen. Ja sitten he nappasivat Jupin ja Suupin ja lähtivät kohti Tellusta. 


Jos avaruusteeman aikana laulattaa voi kappaleeksi valita vaikkapa Planeettabluesin..