Laskustrategioiden harjoittelua ekaluokalla (tuplat)

VaNessa parasta on kyllä se(kin), että opettajana voi aina oppia jotain uutta. Laskustrategiat eivät ole olleet koulutuksissa mitään minun suosikkipäiviäni, vaan mun juttu on olleet enemmänkin muut koulutuspäivät, jotka sisältävät toimintaa, pelejä ja leikkejä. Mutta niin vain on tämän lukuvuoden aikana käynyt, että minusta laskustrategiat ovat aivan ihania! 😍 Se tarkoittanee, että olen taas oppinut ja oivaltanut uusia asioita. Lisäksi olen taas pitkästä aikaa ekaluokalla ja olen päässyt työstämään laskustrategioita lasten kanssa (olin siis toki viime vuonnakin ekaluokalla, mutta etäkoulun vuoksi laskustrategioita ei pystynyt niin perusteellisesti tekemään), joten tänä vuonna niitä ollaan tehty senkin edestä. Paras palkkio minulle opettajana on, kun oppilaat hoksaavat laskutrategian idean ja innostuvat laskemaan, koska homma on niin helppoa!

 Viikon verran olemme luokassa harjoitelleet ekaluokkalaisten kanssa tuplia. Niitä on harjoiteltu omalla keholla, tuplaleikkiä treenaamalla. Tuplaleikki tehtiin viime ja tällä viikolla joka päivä jossain välissä, oli matikkaa tai ei.  Jos tuplaleikki ei ole sinulle tuttu, löytyy siitä alta video.

Tuplia on harjoiteltu viikon ajan monella muullakin tavalla. 

1. oppitunti

Peilaaminen

Peilaamista oli harjoiteltu jo pari viikkoa sitten geometria tehtävien yhteydessä, joten nyt homma sujui helposti. Oppilaat piirsivät dominopalaan valitsemansa määrän palloja, peilasivat piirroksensa ja piirsivät peilin taakse peilissä näkyvät pallot. Lopuksi dominopalan alle kirjoitettiin matematiikan kielellä esimerkiksi 3+3=6  6-3=3

Värisauvat

Värisauvoilla oppilaat etsivät sellaisia värisauvoja, jotka voi rakentaa kahdesta saman värisestä sauvasta. Rakentelun ohessa pyysin oppilaita lukemaan matikaksi löydettyjä sauvoja eli esimerkiksi 8+8=16  16-8=8.

Double trouble-peli

Double trouble-peli oli oppilaiden suosikki ja sitä pelattiin useammalla tunnilla. Peliin tarvitaan pelilauta (muovitaskun sisällä tai laminoituna), taulutussi, 10-sivuinen noppa ja 10 linkkikuutiota kummallekin pelaajalle (kahta eri väriä). Peli toimi Bump-pelin idealla. Ensin oppilaat kirjoittivat pelilaudan ympyröihin parilliset luvut. Sen jälkeen parit vuorotellen heittivät 10-sivuista noppaa. Omalla vuorollaan pelaaja kaksinkertaisti nopan silmäluvun ja peitti sen linkkikuutiolla. Mikäli luvun päällä oli jo toisen pelaajan linkkikuutio, sai pelaaja poistaa sen ja laittaa omansa tilalle. Jos pelaajan pitäisi peittää sellainen luku, jonka ruudussa jo on pelaajan oma linkkikuutio, tehdään palikoista torni. Ne luvut, joiden päällä on kaksi samanväristä linkkikuutiota, ovat lukittuja eli niitä ei voi enää vallata. Peli loppuu kun kaikki ruudut on peitetty. Pelin voittaja ratkeaa laskemalla kuinka monta lukua kumpikin pelaaja on vallannut. 

Jos haluat käyttää minun tekemääni pelipohjaa, voit ladata sen täältä. 

DoubleTrouble-pelin ohjeet löytyvät myös videona täältä.

Tuplaa se-kaboom

Lisäksi pelasimme Tuplaa se-kaboomia. Tähän kaboomin versioon tarvittiin jäätelötikkuja, joissa oli luvut 1-12. Omalla vuorollaan pelaaja nosti tikun ämpäristä ja kaksinkertaisti tikussa olevan luvun, eli nostaessaan luvun 6 sanoi pelaata 6+6=12. Mikäli käteen osui Kaboom!-tikku piti kaikki kerätyt tikut palauttaa ämpäriin. 

2. oppitunti

Toisella oppitunnilla, jonka käytimme tupliin oli vuorossa pistetyöskentelyä ja tuplien tutkimista erityisesti mittaamisen kautta. Tunnilla käytetyn oppilaan monisteen ja suklaalevyt voit tulostaa täältä. 

Lukumäärä

Kuinka monta-purkit olivat jälleen käytössä, kun oppilaat laskivat purkissa olevien helmien lukumäärän ja sen jälkeen puolittivat lukumäärän. Ennakkoon laskin kuinka monta-purkkien esineet ja varmistin, että tällä kertaa kaikissa purkeissa on parillinen lukumäärä esineitä. 

Pistetyöskentelyssä täytettyyn monisteeseen kirjattiin kaikkien helmien määrä sekä puolet helmien määrästä. 

Suklaalevyt ja pinta-ala

Suklaalevyjen avulla tutustuimme hieman pinta-alan käsitteeseen. Pisteellä oli kahdeksan erilaista suklaalevyä (tulostettuja, toiselta puolelta kontaktimuovitettuja, taittelin levyt etukäteen joka suuntaan suklaapalojen kohdalta). Jälleen oppilaan tehtävänä oli laskea kuinka monta palaa suklaalevyssä on. Kirjattuaan ylös koko suklaalevyn suklaapalojen määrän oppilas puolitti suklaalevyn taittamalla sen kahtia ja laski puolikkaassa levyssä olevien palojen määrän. Tein tarkoituksella eri muotoisia suklaalevyjä, joista osa piti taittaa vaakasuunnassa ja osa pystysuunnassa, jotta oppilaiden pitää miettiä mitä he tekevät.  

Langan pätkät ja pituus

Toimintapisteellä oli eri värisiä villalangan pätkiä. Oppilaiden tehtävänä oli mitata langan pituus, sen jälkeen puolittaa lanka ja mitata puolitetun langan pituus. 

Omalla luokallani mittaamiskokemuksia on paljon, joten tehtävä onnistui helposti. Lisäksi parilliset ja parittomat luvut on niin hyvin sisäistetty, että oppilaat osasivat tarvittaessa venyttää langanpätkän niin, että sen pituus oli parillinen luku. 

Nämäkin mittaustulokset kirjattiin paperiin: ensin langan väri, koko langan pituus ja puolikkaan langan pituus. 

Vedellä läträys ja tilavuus

Tämän pisteen jäljiltä lavuaarin edusta lainehti, mutta oppilaat olivat jälleen uusia kokemuksia rikkaampia. Toimintapisteellä oli viisi erilaista astiaa, jotka olin valinnut siten, että niiden tilavuus desilitroina on parillinen luku.

Oppilaat mittasivat desilitroilla astian tilavuuden ja puolittivat tilavuuden. Mittaustulokset kirjattiin jälleen monisteelle. 

Toisen oppitunnin lopussa teimme vielä hetken kirjan tehtäviä ja tutkimme mitä ihmettä oikein ovat melkein tuplat. 

3. oppitunti

Kolmannen oppitunnin tavoitteena oli varmistaa, että oppilaat olivat ymmärtäneet melkein tuplien idean sekä vielä drillata tuplia, jotta oppilaat osaavat ne varmasti ulkoa. 

Oppitunnilla teimme jälleen pistetyöskentelyä yhteensä viidellä toimintapisteellä. Neljä niistä liittyi tupliin, viidennellä oppilaat pelasivat matikkahmatilla lukujen 3-10 hajotelmia. 

Melkein tuplat

Hieman pienryhmästä riippuen tutkimme melkein tuplia sinipunakiekkojen avulla tai teimme suoraan töitä monisteen parissa.

Asettelin lattialle sinipunakiekkoja, joista oppilaat kertoivat minulle tuplalaskun. Lisäsin tai poistin yhden kiekon ja kysyi mikä lasku on nyt näkyvissä. Entä kuinka paljon on laskun vastaus? Hyvin oppilaat hoksasivatkin melkein tuplien idean ja saatoimme siirtyä monisteen pariin.

Kopioin Opettajan tienviitta 1b-oppaasta koko sivun tupla- ja melkein tupla-laskua. Aloitimme sarakkeesta, jossa oli melkein tuplia. Laskea ei saanut, vaan piti päätellä.

- 3+4. Mikä tuplalasku se melkein on?

- Se on melkein kuin 3+3, joka on kuusi, mutta se on yks enemmän.

Teimme yhdessä jutellen melkein tuplalaskuja. Kun kaikki olivat päässeet ääneen ja olin varmistanut melkein tuplien ymmärtämisen, saivat oppilaat tehdä laskuja omaan tahtiin sen verran, kun pisteellä oli vielä aikaa touhuta. 

Kaboom-pelit

Kaboom-pelejä oli tällä tunnilla kahdella pisteellä. Toisella kaboom-pisteellä oli tikut, joihin oli kirjoitettu erilaisia tuplalaskuja, jotka oppilaan piti laskea.

Puolita se-kaboom pelissä oli käytössä samat tikut, jotka ovat olleet peleissä jo nyt useamman viikon. Tikuissa oli parillisia lukuja 2-22. Tikussa oleva luku piti tänään puolittaa, eli nostettuuaan vaikkapa luvun 12 oppilas sanoi 6+6=12.

Ponirata ja formulakisat

Viimeisenä pisteenä oli vuorossa Liitypölyttäjän ponirata-peli ja formulakisat. Radalla on tuplalaskuja, ensin järjestyksessä, sitten sekaisin. Omalla pelivuorollaan oppilas etenee pelilaudalla sanoen ääneen tuplalaskujen vastauksia, kunnes aika (meillä 1,5 min) oli kulunut. Oppilas merkitsi pelilautaan merkin kuinka pitkälle hän pääsi ja sen jälkeen vuoro vaihtui. Tänään kaikki pelasivat ponirataa tai formulakisoja kaksi kierrosta. 

Tunnin lopuksi jäi vielä aikaa tehdä hetki open pisteellä aloitettua monistetta, josta oppilaat saivat myös läksyä. Tosin tuplat olivat nyt niin helppoja, että o
ppilaita nauratti, kun ope antaa niin helppoja läksyjä. Mutta tämähän se juuri oli tämän viikon tavoite. Treenata tuplat niin vahvoiksi, että ne ovat naurettavan helppoja.