Antiikin Kreikka

Kreikka-jakson toteutimme huhtikuussa 2017 rinnakkaisluokkien kanssa yhteisenä monialaisena kokonaisuutena. Jokainen luokka kuitenkin työsti ensin itsekseen jonkinlaisen intron aiheeseen, ennen kuin oppilaat jakautuivat luokkarajojen yli työsketelemään kiinnostuksen kohteidensa mukaan.

Olimme menossa teatteriin samalla viikolla, jolloin aloitimme historian Kreikka-jakson, joten antiikin teatteri sai toimia omassa luokassani aasin siltana aiheeseen. Youtube-videon avulla sukelsimme antiikin aikaan ja keskustelua syntyi oppilaiden keskuudessa luonnostaan siitä, miten valtavissa teattereissa katsojat kuulivat mitä lavalla sanottiin jne. Eräs oppilaistani oli kesälomalla menossa Kreikkaan, mikä osaltaan vaikutti kiinnostukseen aiheesta. 

Teattereihin ja näytelmiin liittyivät tietenkin antiikin tarut ja tutustuimmekin alustavasti Odysseuksen seikkailuihin. Luimme Odysseuksen seikkalusta seireenien saaren edustalla ja kertasimme oppilaiden kanssa vuorosanojen kirjoittamista keksimällä vuorosanat Odysseuksen ja merimiesten väliseen keskusteluun. Jokainen kirjoitti keksimänsä keskustelun omaan vihkoonsa huomioiden  vuorosanoihin liittyvät oikeinkirjoitussäännöt.

Lisäksi näiden teatteriin liittyvien muutaman oppitunnin aikana kävimme yhdessä läpi teatteriin liittyvää sanastoa, jonka olin koonnut monisteeksi. Pohdimme yhdessä oppilaiden kanssa selitykset kaikille sanoille ja sanalista liimattiin oppilaiden sanastovihkoon, johon keräämme aina säännöllisen epäsäännöllisesti eri aihepiireihin liittyvää sanastoa, jotta oppilaiden erikoissanasto kasvaisi.

Kreikka-intron aikana tutkimme vielä Kreikan karttaa. Kartta selittääkin hyvin miksi vuoristoiseen maahan muodostuivat kaupunkivaltiot. Tutustuimme oppikirjan avulla lyhyesti kaupunkivaltioihin ja Ateenassa kehittyneeseen demokratiaan. Historian tunneilla oppilaat kuuntelevat erittäin keskittyneesti ja aika pitkälti nämä introtunnit kuluivatkin siten, että tutkimme kuvia, minä kerroin oppilaille aiheesta ja keskustelimme yhdessä. 

Tekstien laatiminen on monille oppilaistani vielä haastavaa ja se on taito, jonka harjoittelua pidän erittäin tärkeänä. Muiden luokkien kanssa yhteisen monialaisen kokonaisuuden aikana oli tarkoitus harjoitella oppimispäiväkirjan kirjoittamista, joten oman luokan Kreikka-intron aikana kirjoitimme tuntien päätteeksi yhteisen vihkotekstin vihkoon. Kysellen luokalta kokosin heidän tiedoistaan vihkotekstin, jonka minä kirjoitin taululle ja oppilaat kopioivat vihkoonsa. Näin tarjoten oppilaille mallia siitä, miten heidän pitäisi tulevan jakson aikana koota vihkotekstit. Jotta omaakin tuotosta syntyisi, annoin oppilaille vihkotekstien laatimisen jälkeen läksyksi lukea kotona oppikirjasta aiheeseen liittyvät sivut ja jatkaa kirjan avulla yhteistä tekstiä 3-5 lauseella. Tämä sujuikin oikein hyvin!

Oman luokan kesken tutustuimme vielä antiikin olympialaisiin ulkona oppien. Aluksi luin oppilaille lyhyen kertomusmuotoisen tekstin pojasta, joka oli ensimmäisen kerran katsomassa olympialaisia. Sen jälkeen oppilaat lähtivät kiertämään merkittyä reittiä ja lukivat reitin varrelle kiinnitetyt lyhyet tekstin pätkät, jotka kertoivat antiikin olympialaisista (Forum-opeoppaan monistettavaa lisämateriaalia). Kaikkien kierrettyä lukemassa tekstit kokoonnuimme yhteen ja oppilaat kertoivat mitä heille oli jäänyt mieleen ja esittivät kysymyksiä epäselväksi jääneistä asioista. Oliiviseppeleen merkitys oli esimerkiksi jäänyt mietityttämään oppilaita :)

Luetun ymmärtämistä, historiaa ja liikuntaa yhdistettiin,
kun oppilaat kiersivät merkityn reitin ja lukivat reitin varrella
olevat olympilaisiin liittyvät tekstit.

Seuraavaksi aloitimmekin kilpailut, oppilaat olivat sopivasti vaeltaneet kentän ympäri aivan kuten antiikin aikanakin urheilijat vaelsivat harjoitusleiriltä kilpailupaikalle. Vannoimme yhdessä valan, että kilpailemme rehdisti. "Minä vannon, kautta kiven ja kannon..."

Valan valettuamme aloitimme kilpailut. Koska tavallinen juoksu olisi ollut tylsä, kokeilimme antiikin olympilaisiin kuulunutta asejuoksua. Meillä ei ollut miekkoja ja kilpiä, mutta juoksimme viestit reppuselässä. Rypälejuoksu, jossa takaa-ajajat yrittävät rosvota viinirypäleitä edessä juoksevilta olisi ollut hauska, mutta rypäleiden puuttuessa vain kerroin siitä :)

Vauhditon pituushyppykilpailu oli todella tasainen eikä voittajaa taidettu saada selville lainkaan. Kilpailut jatkuivat keihäänheitolla ja lopuksi painimme parcour-kentän pehmeällä pohjalla. 

Kun kilpailut oli kilpailtu otimme vihkot esiin ja kirjoitimme kokemastamme jälleen vihkotekstin. Koska olimme ulkona, toteutui vihkotekstin kirjoittaminen saneluna.

-----------------------

Kreikka-intron jälkeen oppilaat jaettiin heidän toiveensa huomioiden neljään ryhmään:

- taide ja arkkitehtuuri

- teatteri

- tiede

- tarut ja jumalat

Mukana projektissa oli neljä luokkaa: minun 4.-5. yhdysluokka, kaksi tavallista 5. luokkaa ja pienluokka. Jokainen luokanopettaja siis ohjasi yhtä ryhmää, jossa oli n. 15 oppilasta. Kreikka-jakson työstämiseen varasimme 13 oppituntia. Jakson aikana osalla tunneista olivat mukana myös koulumme kieli- ja kulttuuriryhmien opettaja sekä englanninopettaja. Resursseja jakson toteutukseen oli siis hyvin, kun huomioi, että porukassamme oli koko ajan myös kaksi koulunkäynninohjaajaa. 

Oma ryhmäni lähti tutustumaan Kreikan arkkitehtuuriin videon avulla. Tämä video oli mielestäni erittäin hyvä, sillä siinä näkyi antiikin vaikutus nykypäivän arkkitehtuuriin. Videolla käytetty kieli oli helppoa. Osa oppilaista seurasi videota sujuvasti, mutta koska itse olisin koulussa repinyt pelihousuni totaalisesti, jos opettaja olisi näyttänyt meille englanninkielisen videon ilman selityksiä, pysäyttelin videota parin minuutin välein ja keskustelimme mitä videossa oli kerrottu. 

Videon jälkeen jatkoimme pylväisiin tutustumista. Miksi pylväät olivat niin hyödyllisiä? Havainnollistaakseni oppilaille pylväiden kantavuutta esitin kysymyksen: Kuinka monta wc-paperihylsyä tarvitaan kannattelemaan lähes 50 kg painavaa oppilasta? Minulla oli muovikassissa hylsyjä 26 ja oppilaat olivat sitä mieltä, että kaikki pitäisi levyn alle laittaa, jotta vapaaehtoiseksi ilmoittautunut poika voisi seistä hylsyjen päälle asetetun levyn päällä.

Aika monta saattoi vielä tämän kuvan jälkeen ottaa pois ennen kuin
"temppelimme" romahti.

Ihmetystä oppilaiden keskuudessa aiheutti jo se, että 26 hylsyn päällä saattoi seistä. Aloimme poistaa hylsyjä kaksi kerrallaan ja ihmetys vain kasvoi ja kasvoi. Lopulta jäljellä oli vain viisi hylsyä ja edelleen saattoi poika asettua levyn päälle seisomaan. Neljä hylsyä ei enää riittänyt kantamaan 50 kg oppilasta, vaan silloin rakennuksemme romahti. 

Käytävälle olin askarrellut jo edeltävällä viikolla omaa ryhmääni varten Kreikka-teemaisen taulun, jonka sisältö
rakentuu jakson aikana. Viikon aikana jo oikeaan reunaan askarreltu pylväs ehti aiheuttaa kummastusta, kunnes
ryhmäni jäsenet osasivat muille myöhemmin kertoa, että kyseessä on joonialainen pylväs, jollaisia kreikkalaiset rakensivat.

Lopuksi tutkimme vielä kuvia doorilaisista, joonialaisista ja korinttilaisista pylväistä. Jokainen oppilas teki pölypastelleilla valitsemastaan pylväästä kuvan mustalle paperille. 

Taiteeseen ja arkkitehtuuriin keskittyvä ryhmämme tutustui seuraavalla kaksoistunnilla antiikin Kreikan keramiikkaan ja eri tyylisuuntauksiin. Pareittain oppilaat tekivät ilmapallon, sanomalehden ja liisterin avulla ruukut.

Ruukut pääsivät kuivumaan eikä luokka ennakko-oletuksista huolimatta
lainehtinut liisterissä :)

Kaksoistunnit lopuksi oppilaat tutustuivat antiikin Kreikan taruihin. Tälle tunnille oli valittu taruista Pandoran lipas sekä Narkissoksen tarina. Qr-koodien taaksen oli piilotettu sekä suomenkieliset tekstit molemmista taruista sekä linkit englanninkielisiin animaatioihin. Valintansa mukaan oppilaat joko ensin lukivat tarinan suomeksi ja katsoivat sen jälkeen englanniksi tai toisinpäin. Läksyksi oppilaat saivat kirjoittaa tarinan omin sanoin oppimispäiväkirjaansa.

                                         

Qr-koodit johtavat suomenkielisiin teksteihin Pandoran lippaasta ja Narkissuksesta sekä englanninkielisiin animaatioihin
samoista taruista. Jokainen oppilas sai valita oman kielitaitonsa mukaan, mutta kannustin suomenkielisen tekstin
jälkeen oppilaita kokeilemaan mitä ymmärtävät englanninkielisestä videosta.

Ruukkujen työstäminen jatkui seuraavilla tunneilla siten, että ruukut maalattiin ja koristeltiin valittuun tyyliin sopivasti. Lisäksi oppilaat ruukun koristelua suunnitellessaan valitsivat jonkun Antiikin Kreikkaan liittyvän aihealueen (olympialaiset, jumalat, tarut, sotaretket) ja tuo aihe tuotiin mukaan ruukun koristeluun.

 Ruukuissa esiintyi olympiaurheilijoita, pegasos ja kentaru, Zeus sekä Troijan puuhevonen. Ruukun kuvituksesta oppilaat kirjoittivat tekstit, jossa kerrottiin aiheesta. Näin jokaisella ruukulla oli oma tarinansa. Ruukun tarinat ladattiin QR-koodeiksi ja töitä esitellessä muille ryhmille oli heillä iPadit käytössään ja jokainen sai lukea ruukkujen tarinoita.

Jokaisen opettajan ohjaama ryhmä tutustui siis yhteen keskeiseen teemaan Antiikin Kreikasta ja jakson lopuksi kaikki ryhmät esittelivät omat teoksensa muille. Valitettavasti en itse päässyt mukaan tähän koontiin, joten en päässyt näkemään muiden ryhmien tuotoksia ja esityksiä.

Jotta jokaisella oppilaalla olisi jonkinlainen kokonaiskuva Kreikasta työskenneltiin opettajan johdolla sekä itsenäisesti kotona siten, että oppilaat jakson aikana lukivat oppikirjan Kreikka-jakson ja täydensivät käsitekarttaa, johon oli kerätty keskeisimmät aihealueet. Oppilaat palauttivat jakson päätteeksi laatimansa käsitekartan ja oppimispäiväkirjan, jotka arvioitiin tuntityöskentelyn lisäksi.

Omassa ryhmässäni jäi vielä jakson loppuun yksi kaksoistunti, jolloin suurin osalla oppilaista oli jo kaikki työt tehtynä. Joten tutustuimme vielä mosaiikkiin ja teimme ryhmissä mosaiikkikuvia netistä tulostettujen Kreikka-aiheisten värityskuvien päälle.

Troijan puuhevonen mosaiikkitekniikalla.