Joulun odotus

Koulussa olemme odotelleet joulua koko kuukauden. Tänä vuonna päätin panostaa joulun odotukseen ja päivittäiseen aamunavaukseen. Joulukuun ajan aloitimme aina aamut sytyttämällä adventtikynttilöitä "Nyt sytytämme kynttilän"-virttä laulaen. Sen jälkeen avasimme joulukalenterin ja luimme Rudolf Koivun Joulukirjasta joka aamu sadun. Rudolf Koivun Joulukirjan sadut ovat pääasiassa 1930-luvulta eli todella vanhoja ja myöskin oppilaille uppo-outoja. Suntte Punten seikkailuja kuunneltiin korvat höröllä, samoin kuin muita metsän eläinten joulusta kertovia satuja.

Aamun avauksen lopetimme päivittäin laulamalla oppilaiden toivoman joululaulun. Soitto- ja laulutaidottomana opettajana säestyksenä toimi YouTube/Spotify ja toimi hyvin. Voisi kuvitella, että tokaluokkalaisten toivelaulut olisivat joulupukkia ja tiptappia, mutta toivelauluina lauloimme Sydämeeni joulun teen, Joulu joka päivä, Joulumaa jne. Oppilaiden toivelaulut olivat siis hyvinkin hartaita. Yhtenä aamuna pistimme tosin hartauden syrjään ja lauloimme Smurffien tahtiin Kulkuset, jossa riittikin sitten menoa ja meininkiä. 

Joulukuun hitteihin kuului myös Fröbelin palikoiden Tonttulan aamujumppa, jota jumppailtiin useampana päivänä :)

Ainakin tämän joulukuun jälkeen kaikki oppilaani tiesivät mikä on adventti, milloin se on. Ja myös luokkani "hösä"-pojat viittasivat innoissaan kun todistusten jako päivänä avasimme loput kalenterin luukut ja kysyin, miksi 23. luukussa on neljä kynttilää.

Todistusten jaon yhteydessä avattuamme joulukalenterin loput luukut, tuli lapsilta toive: Voitaisiinko sytyttää kynttilät vielä kerran ja laulaa Nyt sytytämme kynttilän-virsi. Siispä kynttilät sytytettiin vielä kerran ja todistukset jaettiin adventtikynttilöiden loisteessa.

Tällainen joulunodotus meillä oli tänä vuonna. Mielestäni oikein toimiva kokonaisuus, jossa uskonto, matematiikka ja järjestysluvut, äidinkieli ja kuullun ymmärrys sekä musiikki yhdistyivät. 

Viime vuonna aktiivinen kouluavustaja pyöritti rinnakkaisluokassani "joulukalenteria", jossa satu jatkui päivä päivältä eteenpäin. Joulukuun alussa luokkaan ilmestyi kartonki, jossa oli maisema. Sadun edetessä tuli maisemaan joka päivä jokin uusi eläin, rakennus tai miten satu nyt jatkuikaan sinä päivänä. Kokeilemisen arvoinen idea. Mielessäni kävi, että samanlaisen voisi tehdä jouluevankeliumista. Muistan äidin lukeneen minulle lapsena joulun alla kirjaa "Marian pieni aasi", joka lähestyi joulun odotusta lasten tajuisella tavalla ja seurasi Marian ja Joosefin matkaa. Ehkäpä sellainen joulukalenteri ensi vuonna :)

Nyt on aika openkin hetki lomailla ja viettää joulua, vaikka mielessä pyörivät jo suunnitelmat kevään käsitöistä ja avaruus-teeman toteutuksesta. Mutta muutamaksi päiväksi heitän nyt tonttuvaihteelle ja huomenna tonttu toivottaakin lentokentällä 56 ranskalaista tervetulleeksi joulupukin maahan.

Adventtikynttelikkö

Vuosi oli 1992 ja Olli-opettajan kanssa tein äidille ja mummille joululahjaksi adventtikyntteliköt.

Adventtikynttelikkö vuosimallia -92

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin pohdin oman kakkosluokkani kanssa, mitä tekisimme puutöissä. Vanha adventtikynttelikkö oli vuodesta toiseen seissyt keittiönpöydällä ja päätiin tehdä oppilaideni kanssa samanlaisia.

Ensin piirsimme kaavalla puuhun mallin ja sen jälkeen oppilaat itse open avustuksella porasivat tarvittavat reiät, sen jälkeen alkoi sahaus. Sahaaminen olikin monelle oppilaalle rankkaa ja sitä tehtiin pitkään ja hartaasti. 

Joukossa oli myös yksi omatoiminen oppilas, joka sahasi yhden haaran pois. Siispä amputoimme toisenkin haaran ja lopputuloksena oli itsenäisyyspäiväkynttelikkö.

Valmiit kyntteliköt olivat hienoja ja niistä on varmasti iloa äideille.

Lahjat tarvitsivat tietenkin myös lahjapaperia. Valkoiselle paperille piirsimme valkoisella liiduilla lumihiutaleita, lumiukkoja ja tuli sinne muutama tonttu ja revontuletkin. Lopuksi laveerasimme sinisellä paperit valmiiksi.

Ja valmiit paketit näyttivät oikein näteiltä. Monella 2. luokkalaiselle pakettien paketoiminen oli ihan uutta ja sitä piti yhdessä opetella, miten lahja kääritään pakettiin.

Aarresaari

-      

Aarresaari-teema oli äidinkielen, yltin ja kuvaamataidon sisällöistä koottu eheytetty teemajakso. Jakson läpi "punaisena lankana" kulki Mauri Kunnaksen koiramainen versio klassikkoromaanista Aarresaari, jota luimme luokassa vähän kerrallaan eteenpäin. 

Yltin sisällöistä käsittelimme karttoja. Syksyn suunnistusjaksolta oppilaille tuttuja olivat koulun pihakartta ja lähialueen kartta. Nyt tutustuimme myös Suomen karttaan sekä karttapalloon, joka oli oppilaista todella mielenkiintoinen ja sitä tutkittiin useaan otteeseen välitunneillakin. Suunnistuskartan merkit olivat oppilaille tuttuja, mutta isompien karttojen värikoodeja piti oppilaiden kanssa pohtia enemmän. Myöskään Helsingin, Rovaniemen tai Oulun sijainti ei ollut oppilaille vielä tuttu. Opiskelimme myös ilmansuunnat ja tutkimme mitä Suomen kartasta löytyy mistäkin ilmansuunnasta.

Kuviksen tunnilla piirsimme ensin esineitä eri suunnista ja sen jälkeen jokainen oppilas piirsi oman huoneensa tai kotinsa kartan. Kun kartan piirtämisen idea oli oppilaille selvä aloitimme aarrekarttojen teon. Ensin A3-paperit rytisteltiin ja uitettiin teessä saadaksemme niistä vanhan näköisiä (kahvilla tulee parempaa jälkeä!). Kun teessä liotetut paperit oli kuivaneet piirrettiin niihin kartat ja lopuksi reunat poltettiin kynttilällä vanhan näköisiksi.

Karttoja piirtäessään oppilaat suunnittelivat kartalleen tarinan ja minä sadutin oppilaat kartan teon jälkeen. Satuja tuli laidasta laitaan ja 2. luokkalaisissa huomasi ison eron siinä miten heiltä satuilu luisti.

Olipa kerran merirosvokartta, joka näytti aarteen paikan. Merirosvo Mustaparta etsi aarretta ja tuli saarelle laivallaan. Merirosvo Mustaparta lähti kartan kanssa kävelemään kohti vuorta, koska sinne oli aarre kätketty. Aarretta vartioi kaksi luurankoa, mutta Mustaparta ei niitä pelännyt koska hänellä miekka ja pyssy. Mustaparta lähestyi aarretta, kun luurangot olivat nukkumassa. Mustaparta hiippaili hiljaa metsäportista läpi, mutta se oli hirveän vanha ja se narisi, joten hän jätti portin auki. Hän käveli kaksi askelta taaksepäin ja sitten hän veti köydellä portin kiinni ja kun vieressä oli kiviaita, hyppäsi Mustaparta sen ylitse. Mustaparta jatkoi matkaansa kohti metsää. Mutta kun hän viimein pääsi aarteen luokse, joka karttaan oli merkitty ikään kuin aitaukseksi.  Hän huomasi kun aitauksen ovi avautui ja sieltä tuli esiin vanha noita. Noita kertoi tietävänsä, missä aarre on ja hän kehotti Mustapartaa taittamaan kartan taskuunsa ja seuraamaan. Laivalla muilla merirosvoilla tuli huoli, miksi Mustaparralla kesti niin pitkään. Ja he pamauttivat tykkiä kaksi kertaa, jotta Mustaparta kuulisi ja lähettäisi savumerkin, joka ilmaisisi että hänellä on hätä. Mutta samaan aikaan kun Mustaparta seurasi noitaa, käski noita Mustaparran kävellä edeltä ja kun Mustaparta lähestyi vuoren reunaa heitti noita verkon Mustaparran päälle. Noita vei Mustaparran vangikseen ja otti Mustaparran pyssyn ja alkoi uhkailla Mustapartaa, että tämän olisi pysyttävä paikallaan noidan hoitaessa jotain omaa asiaansa. Noita lähti käymään luurankojen luona ja samaan aikaan Mustaparta löysi taskustaan linkkuveitsen, jolla hän vapautti itsensä ja seurasi noitaa luurankojen luokse. Noita kääntyi ja huomasi kapteeni Mustaparran ja noita alkoi uhkailla Mustapartaa, hän laukaisisi pyssyn ellei Mustaparta viidessä sekunnissa palaisi aitaukseen. Mustaparta palasi aitaukseen ja hän lähetti viestin hälytyspuhelimellaan laivan mastossa olevalle merimiehelle, että merimiehet tulisivat apuun. Ensimmäisellä kerralla viestiä ei huomattu, mutta toisella kerralla mastossa oleva merimies hätkähti hälytystä ja hän pudotti piippunsa. ”Nyt pitää lähteä auttamaan Mustapartaa”, huusi merimies. Merimiehet löysivät aitauksen ja menivät sinne sisään. Silloin Mustaparta  soitti miehilleen, että he ovat ihan lähellä. Mutta yhtäkkiä noita tulikin merimiesten taakse. Noita ampui kahta merimiestä kenkään ja merimiehet tipahtivat samaan verkkoon Mustaparran kanssa. Noita vain nauroi. Noita meni nukkumaan aitauksen portin juurelle huomaamatta merimiehen miekkaa. Ja noidan nukkuessa merimies sivalsi miekallaan verkon rikki ja miehet asettuivat riviin nukkuvan noidan ympärille. Noita heräsi ja säikähti, kun kaikki kolme merimiestä osoittivat häntä miekoillaan. Noita sai sydänkohtauksen ja kuoli. Sitten merimiehet näkivät aarteen merkin ja kaivettuaan maata he löysivät aarteen, joka oli taikalipas. Taikalipas taikoi kultarahoja, rubiineja ja kultakimpaleita. Merimiehet asuivat paikassa, jossa on paljon köyhiä ihmisiä ja he lähtivät kaupungille näyttämään lipastaan. Ja he taikoivat kaikille vastaantulijoille rahaa ja aarteita ja kaikki saivat niitä ottaa. Ja sitten he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Jouluaskarteluideoita

Eräs oppilaani oli osallistunut jouluaskartelutapahtumaan ja toi askartelujaan minulle näytille. Näitä voisi joskus kokeilla.

Tontturivi on askarreltu kanamunakennosta ja massapalloista.

Joultähti on tehty wc-paperihylsyn suikaileista.

Murtoluvut

Tänään tuli matikassa uutena asiana murtoluvut. Aluksi leikimme minun kesällä virkkaamillani murtolukukakuilla ja pohdimme mikä on yksi kokonainen ja yksi kahdesosa. Neljäsosat oppilaat osasivatkin sitten jo itse päätellä.

Kakkumestarit leipoivat muiden sulkiessa silmänsä tietyn määrän kakkua pöydälle ja muiden oli pääteltävä mitä murtolukua kakku esitti. Käytiin läpi myös 3/4 ja myös 1 ja 1/4 jne, eli hieman jopa kirjan ainesta haastavampaa. Samoin kuin muunnokset 1/2 = 2/4 jne.

Lopuksi oppilaat piirsivät kakut omiin vihkoihinsa. Oppimisen iloa tuli koettua ja murtoluvut jäivät varmasti mieleen paremmin kuin jos olisin opettajajohtoisesti paukuttanut asian taululla läpi..

Kansansadut

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyönä valmistelimme 2. luokkalaisten kanssa satutuokioita eskareille. Kolmen oppilaan ryhmässä kakkosluokkalaiset harjoittelivat satujen lukemista ja valitsivat eskareille tehtävän sadusta (piirrä päähenkilö, piirrä jokin kertomuksen tapahtumapaikka tai siihen liittyvä esine jne.). Oppilaat motivoituivat selvästi tekemään lukuläksyään, kun sillä oli jokin tarkoitus. 

Jokainen kolmen 2. luokkalaisen ryhmä sai kuulijoikseen kolme eskaria. 2. luokkalaiset lukivat sadun eskareille ja sen jälkeen jokainen teki suunnitellun piirrustustehtävän.

Kukko, kissa ja hiiri

Satujen työstämistä jatkettiin samoissa ryhmissä vielä seuraavanakin päivänä. Eskariopet esittivät ensin pöytäteatterina sadun koko joukolle. Sen jälkeen jakaannuttiin taas edellisen päivän saturyhmiin ja lapset tekivät itselleen keppinuket, joilla satu voitiin esittää.

Kun keppinuket olivat valmiita, lukivat 2.luokkalaiset sadun vielä kerran ja eskarit esittivät lukemisen myötä satua. Lopuksi kokeiltiin vielä kertoa satu omin sanoin samalla esittäen.

Tehtävät olivat mielestäni onnistuneita. Niin eskarit kuin kakkosluokkalaiset selviytyivät tehtävistä, mutta ne eivät olleet myöskään liian helppoja kenellekään. Ne 2.luokkalaiset, jotka ovat hyviä lukemaan tai taitavia askartelijoita, ottivat luonnostaan ryhmissä johtajan roolin opastaen ja ohjaten pienempiä.

Jouluaskartelut

Jaoimme 1.-2.luokkalaiset sekaryhmiin jouluaskarteluita varten. Oppilaat tekevät seuraavan kolmen viikon aikana kolme jouluaskartelua. Yhteen askarteluun menee aikaa 2 tuntia ja se valmistuu viikossa.

Jouluaskartelu numero 1 oli puutonttu.

Tonttuorkesteri

Ope-tontulla on suuret silmät,
jotta se näkee kaiken.

Kansion kannet

Oppilaiden monistekansiot ovat eläneet yhteiseloa jo useamman sukupolven kanssa, joten päätin tehdä oppilaitten kanssa jokaiselle omat yksilölliset kansion kannet. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä huonokuntoisille Lukukirjoille kannet, mutta kansion kansille voi olla myöhemminkin käyttöä.

Kokonaisuudessaan kansion kansien valmistus vei aikaa n. 5 oppituntia. 

Oppilaat leikkasivat kaavan avulla itselleen pohjakankaan ja kansiin aplikoitavat kuviot. 

Kaavat erilaisiin kuvioihin saimme piparkakkumuoteista, joita oppilaiden oli helppo käsitellä ja piirtää malli huopakankaalle.

Kansien ompelussa tuli opittua sekä pykäpistot että etupistot.

Open yritelmä

Luistelukausi startattu

Pääsimme aloittamaan luistelukauden jo marraskuussa jäähallissa. Luistelun opetus on minusta aina ollut haastavaa. Ja sopivien leikkien ja harjoitteiden kehittäminen, niin että ne soveltuvat kaikille ja myös motivoivat kaikkia. Päätin kirjata hyviä ja käyttökelpoisia ideoita ylös..

Jääkiekkokin voi olla vaaleanpunaista,
vaaleanpunainen kypäräni aiheuttaa oppilaissa
hyvin usein kateutta :)

• Liikuntabingo: opettajalla on kortteja (4-5 eri väriä), joissa on jokin numero. Korttien värit tarkoittavat eri tehtäviä (pujottelu, jarrutun, kuljetus, ympyräluistelu jne.) ja kortin numero kertoo suoritusten määrän. Oppilaat nostavat vuoronperään kortteja pussista ja suorittavat tehtävän saadakseen uuden kortin. Värisuoran ensimmäiseksi saanut oppilas on voittaja.
• Pallosota: opettaja nakkelee tennispalloja ympäri luistelukenttää, kenttä jaetaan keskeltä kahtia ja oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen. Oppilaat saavat tietyn ajan (musiikkikappale tai esim. 2min.) jonka aikana heidän tehtävänä on heittää mahdollisimman monta palloa vastustajan kenttäpuoliskolle.
• Angry birdsin munien keräily: samat tennispallot nakellaan ympäri kenttää. Oppilaiden tehtävänä on siivota kenttä angry birdsin munista, palloja saa tuoda opettajalle vain yhden kerrallaan. 
• Hinauspalvelu: oppilailla on mailat ja kaksi oppilasta muodostaa mailoistaan "aisat" edessä oleva vetää kaveriaan perässään mailoilla.
• Jää, lumi, vesi: kenttä jaetaan kolmeen alueeseen jäähän, lumeen ja veteen. Jää-alueella liikutaan kankeina jääpuikkoina, lumi-alueella liihotetaan kuin lumihiutaleet ja vesi-alueella ollaan veteliä kuin vesi. Jokaisella alueella on oma jahtaajansa, joka yrittää saada omalla alueellaan olevia oppilaita kiinni. Kiinni jäänyt oppilas siirtyy seuraavalle alueelle pakenemaan sen alueen jahtaajaa. Alueelta ei saa poistua ennen kuin jää kiinni.
• Noidan kattila: oppilaat luistelevat kentän päästä päähän noidan yrittäessä ottaa heitä kiinni. Kiinnijääneet oppilaat noita tuo noidan kattilaansa (keskiympyrä) vapaat luistelijat voivat pelastaa kaverinsa noidan kattilasta ottamalla heitä ohimennessään kädestä kiinni. 
• Formulat: pareittain liikutaan. Edessä oleva oppilas pitelee kiinni ratista ja ohjaa, takana tuleva on moottori, joka pärisee ja puskee etummaista eteenpäin.
• Luistelujumppa: Smurffeilta löytyy monia luisteluun ja jääkiekkoon liittyviä kappaleita, jotka soveltuvat luistelutunneille. Kiertoharjoittelu tai muu alkujumppa toimii myös jäähallissa. Fröbelin palikoiden Jumppalaulu (Pää, olkapää, peppu jne.) toimii myös hyvin tasapaino harjoitteluna pikkuoppilaille.

Luistelutunneilla oppilaat eivät pysy paikoillaan ohjeita kuuntelemassa vaan liikkuvat edestakaisin, mikä vaikeuttaa ohjeiden antamista. Hyväksi kokemiani tapoja rauhoittaa ohjeiden kuuntelu on istuttaa lapset polvilleen opettajan ympärille ohjeiden ajaksi. Jäähallissa olen myös käyttänyt musiikkia: musiikin soidessa saa liikkua ja toimia, kun musiikki katkeaa tullaan opettajan luokse kuuntelemaan ohjeita ja ollaan hiljaa.

Päivän piristys

Teetin huoliseulan oppilaiden vanhemmille ja samalla sain ihanaa palautetta omasta työstäni..

Lapsemme koulunkäynnissä meitä ilahduttaa

...  kannustava ja aktiviinen luokanopettaja

... että on opettaja, jolla on motivaatiota opettaa lapsilähtöisesti ja lapsi viihtyy koulussa.

Näillä eväin on mukava lähteä viikonlopun viettoon :)

Isänpäivä osa 2

Emme tyytyneet tänä vuonna vain isänpäivä-korttien askarteluun, vaan leivoimme myös isille Vilhelmiina-keksejä. Jottei opiskelu täysin unohtuisi, kirjoittivat oppilaat ohjeen itse vihkoihinsa. Ainesluetteloon kirjoitin taululle määrät kertolaskuina tyyliin 2*100g voita, 2*2+1dl vehnäjauhoja jne. Oppilaiden piti ohjetta kirjoittaessaan laskea kertolaskut ja merkitä lopulliset määrät omaan vihkoonsa.

Luetun ymmärtäminen on vielä haastavaa ja ohjeita piti lukea moneen kertaan ääneen, jotta saatiin oikeat asiat tehtyä oikeaan aikaan.

Isänpäivä osa 1

Tulevana sunnuntaina on taas aika muistaa isiä. Askartelimme melko perinteisen solmio/paidankaulus-kortin. Solmiot valmistautuivat syksyllä vihannesjakson aikana tekemistämme perunamarmorointi papereista.

Turhakkeesta tavaraksi

Koulussa vietettiin kierrätysviikkoa. Käsityö/askartelussa kannoin oppilaille kassillisen roskaa, joista jokaisen piti valmistaa jokin käyttötarvike. Annoin oppilaiden itse ideoida tarvikkeensa ohjailematta juuri lainkaan. Askartelun lisäksi piti tehdä tuotteesta kaunis.

Turhakkeesta tarvike projekti tuotti seuraavia tuotteita:

Kynttilälyhtyjä tehdyt kynttilälyhdyt päällystettiin silkkipapapilla ja maalilla. Lopuksi spraylakalla viimeisteltiin lyhdyt.

Puhelimia valmistettiin useita, ne saivat maalia koristuksekseen.

Luokkamme professori valmisti itselleen silmälasit kananmunakennosta. Ehkä kekseliäimpiä ideoita luokan keskuudessa.

Luokan rytmiryhmä valmisti rummut, joita ope ei ole vielä päästänyt jostain kumman syystä kokeilemaan ;-)

Maitopurkista tuli maalin ja huovan avulla kynäpurkki.

Heijastimet

Kätkösuunnituksessa keräämistään helmistä oppilaat askartelivat itselleen heijastimet. Heijastimet kerjäsimme palolaitokselta.

Heijastimista tuli niin kivan näköiset, että openkin piti tehdä itselleen oma.

Suunnistusideoita

Päätin koota suunnistusjakson päätteeksi yhteen suunnistusjaksolla toteuttamiani ideoita, ettei samoja asioita tarvitse joka vuosi keksiä uudelleen.

1. Karttamerkkeihin tutustuminen

Karttamerkkikortit on levitetty ympäri liikuntasalia, oppilaat kiertävät yltinvihon kanssa liikuntasalissa ja piirtävät vihkoonsa sovitun määrän karttamerkkejä korteista. Nopeimmat voivat kirjoittaa seinätaulun avulla selitykset piirtämiinsä merkkeihin. Lopuksi käydään joka tapauksessa yhdessä karttamerkkien selityksen läpi ja samalla oppilaat kirjoittavat selitykset itselleen ylös.

Seinätaulu karttamerkeistä

2. Kartan hahmottaminen

Karttamerkkikortteja ja joukkueliivejä, hyppynaruja, hulavanteita ym. liikuntasalista löytyvää tavaraa hyödyntäen rakennetaan liikuntasaliin oma maasto. Oppilaat rakentavat esim. joen sinisistä liiveistä tai hyppynaruista ja laittavat viereen karttamerkkikortin selitykseksi. Kun maasto on rakennettu oppilaat piirtävät karttamerkeillä liikuntasaliin rakennetun maaston paperille. Kartan hahmottamista voi auttaa taittamalla paperin puoliksi pituus ja leveyssuunnassa, taitoksien avulla oppilaiden on helpompi hahmottaa mihin neljännekseen sijoittavat minkäkin joen, pellon jne. 

Nopeimmille voi antaa rasteja, joita he sijoittavat rakennettuun maastoon ja tekevät suunnistusradan parilleen liikuntasaliin. 

Saman tehtävän olen joskus toteuttanut myös karttaretken yhteydessä metsässä. Piirsin 3-4lk:n tytöille maahan n. 1m x 1m ruudun, jonka sisään he rakensivat kepeistä rakennuksia, aitoja, järviä jne. Kun rakennelmat olivat valmiita, oppilaat näyttivät miten ja mihin piirrän paperille heidän maastonsa kartaksi.

3. karttamerkkiviesti

Sisällä toteutettava karttamerkkien kertaustehtävänä toimii myös karttamerkkiviesti. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen ja karttamerkkikortit sijoitetaan liikuntasalin toiseen päätyyn riviin. Karttamerkkien selitteet on kahtena pakkana erivärisinä. Joukkueiden ensimmäiset lähtevät juoksemaan salin toiseen päähän karttamerkkiselitteensä kanssa, sijoittavat selitteen mielestään oikean karttamerkin päälle ja juoksevat takaisin joukkueensa luokse ja seuraava saa uuden selitteen. Kun kaikki karttamerkkiselitteet on viety merkkien päälle, lasketaan pisteet. Nopeudesta saa 2-3pistettä ja sen jälkeen jokaisesta oikeasta merkistä saa pisteen. 

4. kätkösuunnistus

Kätkösuunnistusta toteutin tänä vuonna 2.-3. luokkalaisten kanssa ja se toimi loistavasti. Olin piilottanut kätköihin helmiä. Jokainen oppilas sai kartan lisäksi mukaansa piipunrassin, johon jokaiselta rastilta löytynyt helmi pujotettiin merkiksi löytyneestä rastista. Siitä olin ylpeä, että oppilaani eivät huijanneet. Kukaan ei ottanut ylimääräisiä helmiä purkeista tai pudottanut helmiä maastoon, vaan kaikille riitti helmi purkista. Helmien kerääminen motivoi oppilaita suunnitukseen todella hyvin. Omat 2. luokkalaiseni keräsivät helmiä kahden viikon ajan ja suunnistuskauden päätteeksi helmistä askarreltiin heijastin (katso erillinen blogiteksti heijastimista).

Kätkösuunnistusta pääsin myös itse harrastamaan Luostolla, jossa lähimaastoon oli sijoitettu 16 kätköä. 

Kätköt oli piilotettu kivien ja kantojen alle. Ne saattoi etsiä joko perinteisesti kartan avulla suunnistamalla tai sitten kepsillä geokätköjen tapaan.

Kätkön löydyttyä pieneen lokikirjaan kuitattiin päiväys ja oma nimi.

5. Angry Birdsin munat

Liikunnan täydennyskoulutuksesta sain vinkin Angry Birdsin munien piilotuksesta ja se upposi kolmosluokkalaisiin täysin. Toisin sanoen sijoitin rajatulle alueelle koulun pihaan 15 tennispalloa (= Angry Birdsin munaa) ja oppilaat saivat käteensä tyhjät kartat, joihin he merkitsivät löytämänsä Angry Birdsin munat. Koska toimimme hyvin pienellä alueella, oli minun helppo seurata ketkä oppilaista olivat kartalla ja kuinka he hahmottivat karttaa. 

Saman harjoituksen voi toteuttaa myös puoliksi sahatuilla harjanvarsilla, joiden päät on teroitettu ja oppilaat sijoittavat harjan varret pitkin pihaa ja merkitsevät karttaan.

Metsäretki polkupyörillä

Liikenneviikko huipentui polkupyöräretkeen Tasasenvaaraan, jossa on näköalatorni ja tulistelupaikka. Emme halunneet tehdä höpöhöpö-retkeä, vaan retkellä opiskeltiin opetussuunnitelman mukaisesti, tosin huomattavasti hauskemmalla tavalla kuin luokkahuoneessa yleensä.

Aamulla järjestyimme jonoihin ja kertasimme jonossa ajamisen säännöt ja käsimerkit ennen lähtöä. Matkaa retkikohteeseen oli n. 3km. Pelkästään porukalla retkikohteeseen pyöräily oli oppilaista jännittävää. Retkipaikalle päästyämme jaoimme oppilaat 4 oppilaan ryhmiin, joissa työskenneltiin erilaisilla pisteillä. 

1. piste - metsämatikka

Metsämatikkaa harrastettiin metsässä ja harjoiteltiin hahmottamista ja sarjoittamista. Lisää metsämatikasta löytyy aiemmista blogikirjoituksista.

2. piste - puutyöt

Tällä pisteellä oppilaat sahasivat pajusta itselleen sopivan kokoisen pätkän, vuolivat puukolla ja tussilla viimeistelivät avaimenperänsä kynän näköiseksi.

Koululla avaimenperät saivat vielä peräänsä silmukkaruuvin ja avaimenperärinkulan.

3. piste - ilmansuunnat

Tällä pisteellä oppilaat kokosivat yhteistyössä jättipalapelin (n. 40cm x 70cm), josta muodostui ilmansuuntia osoittava tähti. Kun palapeli oli kasattu oppilaat pohtivat mitä pohjoinen, etelä, itä ja länsi ovat. Rastia ohjaava aikuinen esitteli oppilaille kompassin ja opittiin mitä kompassi näyttää. Lopuksi käännettiin palapelin ilmansuunnat osoittamaan oikeisiin suuntiin ja jokaisesta pääilmansuunnasta löytyi n. 20m päästä rasti, jolla piti tunnistaa puu/marja. 

4. piste - marjanpoiminta

Marjanpoimintapisteellä oppilaat tunnistivat ensin mustikan, puolukan ja variksenmarjan. Sen jälkeen ryhmällä oli 10min aikaa kerätä niin paljon mustikoita kuin vain ehtivät. Isoja mustikoita oli retkikohteessa niin paljon, että oppilailla oli kaikilla naamat sinisinä kotiin palatessa.

5. piste - ensiapu

Ensiapupisteellä tutustuttiin ensiapupakkauksen sisältöön. Ensiapupakkaukseen oli laitettu myös ylimääräisiä tavaroita kuten huomioliivi, teippirulla, puukko, päänsärkylääkepaketti jne. Oppilaat pohtivat mitä pakkaukseen oikeasti kuuluu ja mitkä olivat ylimääräisiä. Samalla voi pohtia myös mitä ensiapupakkauksen lisäksi olisi hyvä olla mukana metsäretkellä. 

Jos aikaa on enemmän voi lopuksi harjoitella siteen tekemistä, paarien rakentamista kahdesta riusta ja huovasta tms. 

6. piste - tikkupulla

Eväät ovat retkellä tärkeitä. Meillä oli perinteisten retkieväitten lisäksi mukana tikkupullataikina, jota paisteltiin yhdellä pisteellä. Tikkupulla oli monelle oppilaalle uusi tuttavuus.

Kaiken kaikkiaan retki vei aikaa 4 tuntia. Oppilaita oli mukana 21 ja aikuisia 6. Kahden opettajan lisäksi olimme onnekkaita saadessamme mukaan kouluavustajan, innokkaan luokanopettajaopiskelijan ja kaksi avuliasta äitiä, joista oli iso apu.