Jo joutui armas aika.. katsetta menneeseen ja tulevaan

Koulussamme juhlittiin kevätjuhlia perjantaina, koska juhlat jouduttiin pitämään naapurikoululla oman juhlasalin puuttuessa siirtoparakistamme. Juhlat sujuivat hyvin, vaikka oma panostukseni toteutukseen oli vähäistä. Luokkamme viulisti oli luvannut soittaa ja kaksi oppilastani ilmoitti haluavansa tanssia, neljäs piirsi taustan esitykseen. Kenraaliharjoituksessa näin esityksen kokonaisuutena. Eikös tämä ollut juuri sitä uuden opsin mukaista oppilaiden osallisuutta? ;-)

Lauantaiaamuna pelasimme tiukan pesismatsin opettajat vastaan kutoset ja osuin palloon!! :D Näissä tunnelmissa oli siis hyvä jakaa todistukset ja lähettää oppilaat kesälomille! Opettajakin oli ollut kiltti, jos kiltteyden mittarina pidetään suklaan määrää.

Ennen lomamoodiin asettumista on hyvä pohtia: Mikä meni hyvin? Mikä ei toiminut? Mitä haluaisin ensi vuotta varten kehittää?

Kolme asiaa jatkoon

1. Kalenteri

Luokassamme oli käytössä tänä vuonna "kalenterivihkot". Kalenterivihkoon tulostin oppilaille teacherpayteachersistä kalenteripohjia aina pari kuukautta eteenpäin. Säännöllisin väliajoin kaivettiin kalenterit esille ja merkittiin kalenteriin tulevat, tiedossa olevat, tapahtumat ja erikoisaikataulut. Näin oppilas saattoi kalenterista seurata ajankulua ja suunnitella omaa ajankäyttöään.

Kalenterivihkoon tehtiin myös elokuussa 3-5 tavoitetta lukuvuoden osalle. Lukuvuoden kuluessa ajoittain otimme viikon tavoitteita, joita kirjattiin kalenterivihkoon ja arvioitiin niiden toteutumista. 

Jokaisen jakson alkaessa jaoin oppilaille monisteen, johon olin kirjannut ko. jakson tavoitteet (opittavat asiat sekä työskentelytaitoihin liittyvät tavoitteet). Monisteeseen oli kirjattu myös isoimmat tehtävät, joita jakson aikana tehdään eli esimerkiksi jos jakson aikana toteutetaan jokin tietoteksti tai roolipeli. Ja lopuksi oppilas löysi monisteesta vielä listan asioista, jotka jakson päätteeksi arvioin ja joista jaksosta annettu arvosana muodostuu. Joissain jaksoissa kirjasin myös perusteet eri arvosanoille. Etenkin silloin, jos oppilaan piti jakson lopussa kokeen sijaan palauttaa vihko ja siihen tehtyjä itsenäisiä tutkimustehtäviä, määrittelin kuinka monta tehtävää ja kuinka laajoja niiden tulee olla, jos oppilas tavoittelee arvosanaa 9 jne. Jakson lopuksi oppilas täytti kalenterivihkoon vielä pienen itsearvioinnin. Opettajan valitsemia 3-4 asiaa arvioitiin hymynaamalla ja lisäksi vaadin, että oppilaan oli kirjoitettava sanallinen arvio ainakin kahdesta arvioidusta kohdasta ja kirjata perusteet arviolleen.

Kalenterivihko oli mielestäni erinomainen työkalu, joka ohjaa oppilasta oman työskentelyn suunnitteluun ja samalla arviointiin. Kalenterivihko menee siis jatkoon!

2. Ulkoluokka

Ulkoluokka-hankkeen myötä tänä vuonna ulkona opettamisesta tuli säännöllistä. Opiskelun määrä lisääntyy vuoden mittaan ulkona koko ajan, kun ulkona työskentelystä tuli "arkipäivää". Toki ulos pakotti myös liikuntasalin puute (olemme evakossa kaksi lukuvuotta ilman liikunta- ja käsityötiloja omassa koulussa), joten liikunnan opetusta tuli toteutettua monella tavalla ja nyt painotus oli luontoliikunnassa. Pitkä talvi mahdollisti sen, että liikuntatunneilla hiihdettiin, luisteltiin, pulkkailtiin, retkeiltiin ja lasketeltiin. Olimme metsässä keskimäärin kerran kuussa yhden päivän, sen lisäksi viikottain pidin ulkona oppitunteja, myös muita kuin liikuntatunteja. Rospuuttokeleillä ulkona oppiminen oli vähäisempää, mutta alkusyksystä ja loppukeväästä olimme päivittäin ulkona.
Ulkoluokkailu jatkuu ensi lukuvuonna ja tarkoitus on vieläkin lisätä ja tehostaa ulkona tapahtuvaa oppimista. Kaikilla ensi vuoden oppilaillani on polkupyörät ja ajatus on, että otamme alkusyksyn vakkaripaikaksemme läheisen luontokohteen, jonne voimme helposti siirtyä polkupyörillä. Lisäksi yhteistyö rinnakkaisluokan kanssa mahdollistaa kolmen aikuisen läsnäolon retkellä ja siten tehokkaamman työskentelyn.
Miksi haluan siirtää opetustani ulos? Ulkona opetus on konkreettista ja toiminnallista. Ahtaassa luokassa liikkumista joutuu aina jonkin verran rajoittamaan, niitä rajoja ei ulkona ole. Ulkona toimimme yhdessä, jolloin ryhmätyötaidot korostuvat. Koen, että metsäretkillä on ryhmäyttävä vaikutus, vaikka retkeen ei sisältyisi varsinaisia ryhmäytystehtäviä. Toisaalta myös monella koulussa tiettyä roolia kantavalta oppilaalta, tämä rooli karisee metsään saavuttaessa eikä hänen tarvitse enää esittää mitään vaan hän uskaltaa olla oma itsensä.
Lisäksi kuluneen vuoden aikana olen huomannut, kuinka oppilaiden luontosuhde ja kiinnostus ympäristöasioihin on noussut. Esimerkkinä eräänä sunnuntaina luokkamme WhatsApp-ryhmässä oppilaiden aloittama keskustelu siitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa. He keskustelivat toista tuntia siitä miten ilmastonmuutos näkyy eri puolilla maailmaa ja mitä uhkia ilmastonmuutos tuo tullessaan.
Koen, että ulkoluokkailu on Ops2016-mukaista toimintaa parhaimmillaan. Miksi?
- fyysinen aktiivisuus
- erilaiset oppimisympäristöt
- konkretia
- kestävä kehitys

3. Roolipelit

Keväällä opiskelimme useampia historian kokonaisuuksia roolipelin avulla. Se oli työtapa, joka itseäni hieman jännitti aluksi, koska en ollut varma saanko koko luokan leikkiin mukaan. Mutta siitä ei tarvinnut huolehtia, sillä kaikki olivat innolla mukana! Ja kyselivät, emmekö voisi tehdä tällaisia lisää! Ei huolta, ensi vuonna seikkailemme keskiajan Suomessa ja tutustumme Ruotsin suurvalta-aikaan, eiköhän näistä teemoista roolipeli jos toinenkin loihdita!
Suunnitelmissa on lisätä oppilaiden osallisuutta roolipelin kehittelyyn siten, että jokainen jakson aikana kehittelee oman hahmonsa, jota yhteisessä roolipelissä esitää.

Asioita, joita haluan kehittää tai toteuttaa ensi vuonna

1. Rentoutusvälitunti

Osallistuin Espoossa toteutettavaan koulujen vertaisarviointiin oman kouluni edustajana ja sain vierailla lähistön koulussa tutustumassa heidän toimintaansa. Tuolta vierailulta poimin mukaani idean rentoutusvälitunnista, jonka aion ensi vuonna toteuttaa omassa luokassani.
Kerran viikossa pidän rentoutusvälitunnin, joka on oppilaille vapaaehtoinen. Ne, joiden pitää päästä purkamaan välitunnilla energiaansa jalkapallo- tai koripallokentälle, pääsevät tietenkin pelaamaan. Mutta ne, jotka haluavat, voivat jäädä luokkaan rentoutumaan: Kaihtimet kiinni ja luokka hämäräksi, rentoutus musiikki soimaan, muutama venytys koko keholle ja sen jälkeen rentoutustuokio jumppamatoilla maaten. Nähtäväksi jää, tuleeko tästä hitti vai huti.

2. Kirjallisuusopetus

Kuluneen lukuvuoden aikana luimme enemmän kuin aiempina vuosina. Yksi konkreettinen syy, miksi kirjallisuustunti tuli oikeasti joka viikko pidettyä, oli se koulussamme kokoontunut Matilda-ryhmä. Ylöspäin eriyttävään kirjallisuustoimintaan osallistui yksi oppilas luokaltamme, emmekä voineet tietenkään luokassa edetä teemassa hänen ollessa poissa. Koko tuntia oppilaani eivät jaksa lukea alusta loppuun, joten lukutuntien rakenne oli usein sellainen, että puolet tunnista minä luin oppilaille ääneen ja puolet tunnista oppilaat lukivat omia kirjojaan. Vaihdon kohdalla pidettiin pieni tauko, joka saattoi sisältää puheharjoituksia jonkin runon avulla, omasta kirjasta kaverille kertomista tms. jotain, jonka aikana oppilaat nousivat seisomaan, liikkuivat hieman ja pääsivät hetkeksi puhumaan.
Viime vuonna kirjasimme lukemiamme kirjoja Helmet-lukuhaastetta varten, mutta tänä vuonna "vain luimme". Ensi vuonna toivoisin, että lukeminen olisi tavoitteellisempaa ja että luettujen kirjojen määrä konkretisoituisi lukuvuoden lopussa, vaikkapa lukudiplomin avulla.
Daily5-menetelmä on toimiva lukemisen opetusmalli ja ehkäpä ensi lukuvuonna taas enemmän hyödynnän sitä suomen kielen opetuksessa. Tämä jää vielä pohdintaan, mikä on kirjallisuuden opetuksen muoto ensi vuonna. Onko sinulla jokin superidea kirjallisuusopetuksen toteutukseen?

3. Kadonneiden kynien ja kumien mysteeri

Luokassani on vuosia ollut yhteiskäyttö kynät ja kumit. Henkilökohtaisia kyniä ja kumeja en ole jakanut ja tämän ansiosta olenki säästynyt "mulla ei ole kynää"-kommenteilta lähes täysin. Tänä vuonna lyijykynien menekki ylitti aiemmat vuodet ja uusia kyniä piti lisätä luokan purkkiin vähän turhan usein. Oma tulkintani on, että ongelman aiheuttivat kutosluokkalaisten muiden opettajien tunnit. Oppilaat joutuivat ottamaan omasta luokasta kynän mukaan mennessään muualle ja jos tuo muualla oleva tunti oli koulupäivän päätteeksi ja toinen opettaja lopetti tunnin ennen kuin minä omassa luokassa, lähtivät oppilaat kotiin käymättä kotiluokassa, joten kynä jäi johonkin matkalle tai hautautui repun pohjalle..
Yhteiskäyttökynät toimivat mielestäni hyvin silloin, kun luokanopettaja opettaa lähes kaikki tunnit. Nyt kun muiden opettajien tunteja oli puolella luokalla melko paljon, eivät yhteiskäyttökynät toimineet.
Kynäongelma taitaa olla kuitenkin niitä opetusalan ratkaisemattomia mysteereitä? Vai onko sinulla jokin kikka, jolla olet pystynyt ratkaisemaan tämän ikuisen ongelman?

..........................

Näillä aatoksilla päätän kuluneen lukuvuoden. Yhdysluokkaopetus oli opettavaista, eikä se kaikissa tilanteissa ollut helppoa. Ensi vuonna opetan vain yhtä luokka-astetta ja odotan ilolla ensi lukuvuotta. En kuitenkaan kieltäytyisi, jos minulle uudelleen tarjottaisiin yhdysluokkaa, vaan ottaisin haasteen ilolla vastaan. Ensi vuosi ei kuitenkaan ole ihan tavallinen vuosi. Teemme ensi vuonna tiivistä yhteistyötä rinnakkaisen pienluokan kanssa ja tavoitteena on inkluusion toteuttaminen. Yhteisopettajuus on minulle uutta, jännittävää, ehkä jopa pelottavaakin. Hetken lepo ja sen jälkeen innokkaasti kohti uusia haasteita!

Aurinkoista ja lämmintä kesää sinulle!

T. Anniina-ope

P.S. Kevätjuhlassa jaettiin oppilaille stipendejä, mutta näin kesäloman aluksi sain opekin oman stipendin! Sain kunnian vastaanottaa Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön kannustuspalkinnon erinomaisesta työstä matematiikan opettamisen kehittämiseksi. Nöyränä kiitän tunnustuksesta! Varga-Neményi-menetelmä on antanut minun opettajuudelleni paljon ja olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut työskennellä Varga-Neményi ry:n kouluttajien ja hallituksen kanssa yhdessä ja heiltä oppien. Kiitos Varga-Neményi ry:lle mahdollisuuksista, jotka minulle ovat yhdistyksen kautta avautuneet!

Väläyksiä renesanssista ja uuden ajan alusta (5.-6. lk)

Toukokuun lopun aiheisiin kuului meillä renesanssi ja uuden ajan alku. Jakson aikana tuli tehtyä yhtä ja toista, tässä pieniä paloja siitä.

Taide

Oppilaat tulivat luokkaan, jonka taululle oli heijastettu Botticellin kevät ja taustalla soi renesanssin aikaan sopiva musiikki YouTubesta. Hetken aikaa musiikkia kuunneltuamme ja Botticellin teosta katseltuamme. Italilainen rikas porvari (opettaja) pelmahti luokkaan ja ihasteli suureen ääneen Botticellin kevät-teosta ja nosti siitä esiin renesanssitaiteelle tyypillisiä esimerkkejä. Tuo rikas porvari halusi myös osoittaa omaan mahtavuuttaa maalauttamalla itselleen taidetta. Hän oli myös käynyt Roomassa Sikstuksen kappelissa ja halusi itselleen samanlaisen. Sen vuoksi hän oli kutsunut paikalle renesanssitaiteilijoita oppipoikineen. Koska kaikki paikalle saapuneet eivät olleet käyneet Sikstuksen kappelissa, mikä tietenkin kovasti tätä taiteesta innostunutta porvaria ihmetytti katseltiin yhdessä vielä kuvia Sikstuksen kappelista.

Sen jälkeen taiteilijat pääsivät töihin. Luokka jaettiin kolmen oppilaat ryhmiin. Ryhmien tehtävänä oli toteuttaa heiltä tilattu maalaus (Mona Lisa, Aatamin luominen, Danten muotokuva jne.) sekä tutustua teoksen maalanneet taiteilijan elämään ja koota siitä käsitekartta. 

Teokset maalattiin "kattoon" kuten Sikstuksen kappelin freskot, toisin sanoen suurin osa luokasta makasi oppitunnin pöydän alla maalaamassa ja tietoa etsivät tekivät iPadien kanssa töitä pöytien päällä. Vuoroja vaihdettiin niin, että kaikki kävivät pöydän alla selällään maalaamassa kuten Michelangelo.

Kuvat maalauksia varten löysin netistä googlettamalla "renessaince coloring picture", hakusanojen avulla löytyi värityskuvia renesanssitaiteesta. Suurensin kuvat A3-kokoon ja kopiokoneella tulostin kuviksessa käyttämällemme paksulle maalauspaperille.

Uskonto

Tutustuimme Martti Lutherin elämään, pohdimme samalla sääntöihin ja rikkeisiin liittyviä asioita. Ja lopulta pääsimme sitä kautta kirkon piirissä tapahtuneisiin muutoksiin. Aloitimme kertomuksella Lutherin lapsuudesta.

”Eräänä päivänä äiti pyysi Martilta apua. Martin piti hakea varastosta jauhoja ja 20 pähkinää – oli tulossa tärkeitä vieraita. Pähkinät olivat Martin suurta herkkua, mutta niitä sai vain erityistapauksissa. Siihen aikaan karkkeja ei ollut vielä keksittykään ja joskus harvoin lapset saivat pari rusinaa tai taatelin. Martti laski tarkkaan 20 suurta, kovakuorista saksanpähkinää. Sitten hän mietti: ”Entä jos otankin 21 pähkinää ja syön yhden itse?” Toisaalta Martti tiesi, että pähkinöiden oli riitettävä vielä moneksi kuukaudeksi ennen kuin uusi sato olisi kypsää. ”Vain yksi pähkinä. Eihän sitä kukaan huomaa!” Martti ajatteli ja laittoi pähkinän paitansa laskokseen. Martti vei jauhot ja 20 pähkinää äidilleen. Kääntyessään pois hän kuitenkin törmäsi uunin kulmaan niin, että hihaan piilotettu pähkinä pamahti rikki ja putosi lattialle. Tietysti äiti huomasi sen, vaikka Martti yritti poimia pähkinän nopeasti talteen. ”Sinä otit pähkinän?” äiti kysyi vihaisena. Martti tiesi, ettei varastaminen tullut heidän perheessään kuuloonkaan. Koko maailma synkkeni Martin mielessä. Pieni Martti mietti peloissaan, mitä voisi tehdä, ettei äiti olisi enää vihainen vaan antaisi anteeksi ja tykkäisi hänestä jälleen.”

Kertomuksen jälkeen oppilaat pohtivat ryhmissä asioita, joita koulussa oppilaat tekevät väärin ja miten näitä väärintekoja voisi korvata sille, jota kohtaan tehtiin väärin. Oppilaiden keskuudesta nousivat esimerkiksi kuminpalojen heittäminen ja oppitunnin häiritseminen. Aluksi oppilaat tarjosivat rangaistukseksi rikkeistä jälki-istuntoa, mutta keskustelimme yhdessä onko jälki-istunnosta oikeasti hyötyä tai paraneeko sen henkilön mieli, jota kumilla heitettiin jälki-istunnosta. Tästä syntyi erinomaista keskustelua ja näistä oppilailta nousseista asioista nousikin muutamia sääntöjä ja seuraamuksia, jotka sovimme yhdessä ottavamme omassa luokassa käyttöön.

Esimerkiksi kumin palojen heittoa on ollut viime aikoina ilmassa ja oppilaat päättivät, että kumin palojen heittelijän tulee jatkossa oppitunnin jälkeen lakaista luokan lattia, koska on sitä tahallisesti sotkenut. Kummasti hiipui tämän ongelman olemassaolo tähän oppituntiin :D

Jatkoimme oppituntia katsomalla YleAreenasta pätkän Martti Lutherista kertovan piirretyn ensimmäistä osaa, joka kertoi Lutherin lapsuudesta. 

Opettajan kerronnan kautta pääsimme vaiheeseen, jossa isän toive oikeustiedettä opiskelevan nuorukaisen urasta murenee ja Martti päätyy luostariin.

”Kerran Luther joutui hurjaan ukkoseen kävellessään pitkää matkaa vanhempiensa luota opiskelukaupunkiinsa Erfurtiin. Salama iski niin lähelle, että Luther pelkäsi kuolevansa. Silloin hän lupasi Jumalalle, että menisi asumaan luostariin, jos vain säilyisi hengissä. Niin nuorukaisesta, joka oli lähtenyt isänsä toiveen mukaisesti opiskelemaan oikeustiedettä, tulikin munkki ja teologi. Hän luki, oikein ahmi Raamattua ja halusi tietää aina vain enemmän Jumalasta.

Luther yritti palvella Jumalaa mahdollisimman hyvin: hän rukoili, paastosi, ripittäytyi ja kuritti ruumistaan. Jumalan hyväksyntä oli kuitenkin kovin vaikea saavuttaa. Martti lähti opiskelemaan teologiaa. Myöhemmin Martti valmistui papiksi ja siirtyi luennoimaan Wittenbergin yliopistoon ja hänestä tuli yliopiston professori.”

Päästäksemme kiinni Lutherin aikaan ja asioihin, jotka Lutheria katolisessa kirkossa ärsyttivät katselimme kuvia Rooman Pietarinkirkosta. Sen jälkeen opettaja hyppäsi taas rooliin..

”Mitä ihmettä me oikein teemme? Kirkon rahakirstun pohja pilkottaa jo, eikä Pietarinkirkko ole vielä läheskään valmis. Mistä me saamme rahaa kirkon rakentamiseen?”, tuskailee munkki. ”Hmm.. jos ihmiset sovittamisen sijaan ostaisivatkin aneita rahalla? Voisiko se toimia? Pienestä rikkeestä pieni korvaus ja isommasta iso korvaus.. Ja voisihan jo kuolleille sukulaisillekin ostaa helpotusta kiirastulesta muutamalla kultarahalla. Tämähän kuulostaa hienolta!”

Katsoimme YouTubesta pätkän Luther-elokuvasta, jossa Luther vierailee Roomassa.

                                       

Videon jälkeen keskustelimme anekaupasta ja pohdimme millaisia ajatuksia Lutherilla ilmeistä ja eleistä päätellen oli Rooman vierailullaan. 

Mitä Luther sitten teki asioille, jotka hänen mielestään olivat väärin? Pystyikö joku vastustamaan katolista kirkkoa, jolla oli niin suuri valta Euroopassa?

Katsoimme samasta Luther-elokuvasta toisen klipin, jossa Luther käy naulaamassa teesinsä Wittenbergin kirkon oveen.

                                       

Videon ja keskustelun jälkeen oppilaat lähtivät ryhmissä suunnittelemaan omia teesejään paremman koulun puolesta. Mikä koulussa ärsyttää? Mikä asia pitäisi olla toisin? Hyvin oppilaat lähtivätkin poimimaan oikeita asioita, kuten kenkien kantamista käytävällä, toisten kunnioittamista ja huomaavaisuutta jne. ja koulussa pitäisi olla ruokana hampurilaisia ja pizzaa tyyliset teesit jäivät pois. Jokainen sai paperille kopioidun pergamenttirullan, jolle hyvän koulun teesit kirjoitettiin. Jokaiseen teesiin piti kirjata perustelu, näin tuli samalla harjoiteltua väitteiden perustelua ja sivulauseiden kirjoittamista. Yhdessä "naulasimme" omat teesimme käytävän ilmoitustaululle.

Lopuksi oppikirjan tekstin ja yhteisen keskustelun kautta vedimme yhteen sen miten Lutherin teesit vaikuttivat Euroopassa. Näin pääsimme oppilaiden juuri edellisellä viikolla esittämiin kysymyksiin, joihin en silloin suostunut vielä vastaamaan. Miksi protestanttinen kirkko on nimeltään protestanttinen? Entä miten suomalainen luterilainen kirkko eroaa katolisesta kirkosta? Ja ai, tuleeko luterilaisen kirkon nimi Lutherista?

Kuninkaan valta

Opettajan kerronnan ja oppikirjan avulla tutustuimme Aurinkokuninkaan elämään. Samalla kokeilimme elämää Aurinkokuninkaan hovissa. Aurinkokuninkaan käsien pesun toimittamiseen tarvittiin kuninkaallinen hanan aukaisija, kuninkaallinen saippuan annostelija, hanan sulkija, hovin ylhäinen käsipyyhkeen ojentaja, kuninkaallinen käsien kuivaaja sekä kuninkaallinen roskan roskikseen heittäjä. Ja jokainen toimi piti tottakai toimittaa hymyillen, kumarrellen ja kohteliaisuuksien saattelemana.

Aurinkokuninkaan leikkimisen jälkeen keskustelimme hänen politiikkansa ja itsevaltiudensa vaikutuksista Euroopassa. Toisaalta myös siitä, miksi uskonpuhdistus omalta osaltaan mahdollisti itsevaltiuden.

Yhdistimme aiheeseen kuvaamataitoa ja symmetrian opiskelua. Tutkimme netistä kuvia Versaillesin palatsin puutarhasta. Oppilaat saivat tehtäväkseen piirtää, maalata ja askarrella kuvan Versaillesin puutarhasta. Vaatimuksina oli, että työssä tulisi olla symmetriaa ja osa työstä tulisi toteuttaa kolmiulotteisesti. Tämän toteuttamiseen tarjosin oppilaille silkkipaperia materiaaliksi. Tosin töiden edetessä keksimme myös, että puutarhan vesialtaiden yli voi askartelutikuista rakentaa sillan.

Tiede

Vitosten kanssa olemme toukokuussa tutkineet voimaa, liikettä ja kitkaa, joten moni uuden ajan tieteen parissa työskennelleistä oli tullut jo aiemmin mainittua. Nyt Newton, Galileo Galilei ja Kopernikus pääsivät mukaan myös historian tunnille. 

Tässä kohtaa aika loppui kesken, niin kuin se joskus toukokuussa tuppaa loppumaan. Ajatuksenani oli, että olisin laittanut oppilaat ennakkoluulottomasti työskentelemään jonkin keksinnön pariin kuten uuden ajan yleisnerot. Esimerkiksi antamalla oppilaille tehtäväksi keksiä miten raa´an kananmuman voi pudottaa toisen kerroksen ikkunasta ilman, että se rikkoutuu. Tähän tehtävään olisi tarjottu oppilaille erilaisia kierrätysmateriaaleja kangasta, pahvia, muovia, narua, teippiä jne. Toinen varteenotettava tehtävä olisi voinut olla Marshmallow challenge, jossa spagetista, yhdestä vaahtokarkista ja teipin pätkästä rakennetaan mahdollisimman korkea torni.

Mutta koska aika loppui kesken, menimme tieteen osalta uuden ajan alun opettajan kerronnan ja keskustelun avulla läpi.

Kertaus

Kertauksena uuden ajan vaikuttajista teetin oppilaille Kuka kukin on?-monisteen. 

Kun koulua olisi vielä ollut se viikko lisää, jonka olisin tarvinnut, olisimme uuden ajan lopputyönä järjesteäneet verkostoitumistapahtuman tai speed dating-tapahtuman, jossa jokainen oppilas saa roolin uuden ajan henkilönä ja rooleissaan oppilaat esittäytyvät toisilleen. Idean Speed dating-jutusta löysin teacherpayteachersistä ja mielestäni se on kokeilemisen arvoinen kertaus-/lopetusjuttu oppimiskokonaisuudessa, joka sisältää paljon tärkeitä vaikuttajia, jotka olisi hyvä tuntea nimeltä. 

Mutta kaikki loppuu aikanaan! Niin tämäkin lukuvuosi! 

Historian kirjat laitetaan kesäksi kaappiin ja ensi vuonna jatketaan.