lauantai 30. huhtikuuta 2016

3. luokan fyke jatkuu (sähkö)

Sähkön tutkiminen alkoi siitä, että jokaiselle ryhmälle oli jaettu pienen pieni hehkulamppu ja kysymys kuului "Miten lamppuun saa valon?". Tässä vaiheessa oppilailla ei ollut vielä mitään muuta materiaalia kuin lamppu. Eli lähdimme liikkeelle oppilaiden käsityksistä siitä, mistä valo lamppuun tulee. 

Se, että lampun syttymiseen tarvitaan sähköä löytyi nopeasti, sen sijaan siihen miten sähkö lamppuun saataisiin oli eriäviä mielipiteitä. Kun en luvannut laittaa hehkulamppua pistorasiaan (ja samalla luennoin sähköturvallisuudesta), keksivät oppilaat paristot. Siispä luokan eteen tarjolle tarjotin ja johtoja, joita oppilaat saivat käyttää avukseen. 


Yllä olevalla "mötikkäparistolla" (jonka virallista nimeä en tiedä) lamppu syttyi helposti, mutta jäynä kun halusin olla, ei näitä mötiköitä riittänyt kaikille ryhmille vaan osalle jäi tavallinen sormiparisto. Sormipariston saaneet ryhmät kokeilivat, mutta ilmoittivat sitten ettei sormiparistolla voi mitenkään saada valoa syttymään.
Hmm.. eikö sormiparisto siis todellakaan toimi? Tutkimme yhdessä miten johdot oli kytketty mötikkäparistoon, jotta valo palaa ja milloin lamppu ei pala. Piirsin oppilaiden selityksen taululle ja samalla hoksasimme + ja - navat. Sen jälkeen pyysin oppilaita tutkimaan sormiparisto uudelleen ja jaoin sormiparistot lopuillekin ryhmille. Hetken aikaa kuului ryhmistä keskittynyttä ohjeistusta  ja työskentelyn ääniä ennen kuin ilmoille kajahtivat innostuneet "Ope kato kyllä tää lamppu sytty". 
Lamput saatiin palamaan sormiparistonkin avulla, mutta samalla huomattiin, että valo oli himmeämpi kuin isolla paristolla.. hmm.. mistähän se johtuu?


Perinteinen mitkä aineet johtavat sähköä-tehtävä innosti oppilaat liikkeelle ja vaati yhteistyötä, sillä useimmissa tilanteissa tarvittiin useampi käsipari kokeilemaan.


Luokassa olevien tuolien jalat ovat metallia, mutta ne eivät johtaneet sähköä, sen sijaan nuottiteline johti sähköä. Olipa kummallista, mistähän se saattoi johtua?


Läksyksi oppilaat saivat kirjata vihkoon 10 kotoa löytyvää laitetta, jotka toimivat sähköllä. Tämä toimi hyvänä sanasto- ja yhdyssanaharjoituksena S2-oppilaille. Seuraavana päivänä oppilaat saivat kertoa mitä sähkölaitteita he olivat kotoa löytäneet. Luokittelimme oppilaiden löytämiä sähkölaitteita ja luokittelun tuloksena totesimme sähkölaitteiden tuottavan lämpöä, valoa tai liikettä. Täytyy kyllä todeta, että joidenkin laitteiden kohdalla oli opettajalle vaikeaa tietää mitä kyseinen laite näistä tuottaa.. 


Sähköturvallisuutta käsittelimme oppikirjan tilannekuvien avulla ja se herättikin oppilaissa paljon keskustelua. Palamista käsitellessämme oppilaat saivat läksyksi tarkistaa, että kotona on palohälytin sekä testata hälyttimen pariston toimivuus. Sähköturvallisuutta käsiteltyämme annoin oppilaille läksyksi tutkia, mistä kotoa löytyy sulakekaappi ja pääkytkin. 

-----------------------

Hankaussähkö eli staattinen sähkö


Hankaussähkön käsittelyssäkin lähdimme ongelmasta liikkeelle. Jokainen ryhmä sai lautasen, jolla oli suolaa ja chiliä sekaisin. Kerroin, että ryhmien pitäisi erotella chili ja suola erilleen. Ryhmät saivat hetken aikaa pähkäillä, miten tehtävän voisi suorittaa.
Osa oppilaista olisi ollut valmis nyppimään chilin palat erilleen suolan seasta, mutta totesimme sen olevan todella hidasta. Mikäs avuksi? Tietenkin ilmapallo!



Ryhmät saivat ilmapallot, jotka puhallettiin ja hinkattiin ilmapalloa hiuksiin sähkövarauksen tuottamiseksi. Ja sitten ihmeteltiin mitä tapahtuu..


                                        video

Chilin erottelua piti kokeilla monta kertaa, niin jännää se oli ja kun kaikki olivat saaneet kokeilla, keskustelimme yhdessä läpi mitä oikein tapahtuu.

Luonnossa hankaussähköä on salamassa ukonilmalla. Kokeilimme salaman tekemistä luokassa. Jälleen hinkattiin ilmapalloa hiuksiin, nyt parin minuutin ajan, sen jälkeen oppilaat koskettivat ilmapalloa metallisella lusikalla. Tämä koe oli vaikea, muutama ryhmä sai aikaan pienen pienen salaman ja joku kuuli äänen, mutta tämä koe ei ollut erityisen näyttävä. Uutterasti oppilaat silti yrittivät :)

Alla oleva iPodin lataaminen hedelmillä meidän oli tarkoitus kokeilla, mutta se jäi muun touhun ja tohinan jaloissa tekemättä. Sitä täytyy kuitenkin kokeilla joskus paremmalla ajalla!


                                           

Kuvistunnilla aiheenamme oli "kuin sähköiskun saaneena". Tutkimme aluksi Munchin Huuto-maalausta ja huutajan ilmettä. Keskustelimme siitä millainen mielikuva meille tulee kielikuvasta "kuin sähköiskun saaneena". Oppilaat piirsivät puuväreillä muutavat kasvot ja sen jälkeen kokeilimme uutena tekniikkana puhallusmaalausta. Puhallusmaalauksella syntyi huutaville kasvoille hiukset, joihin oli taidettu useamman minuutin ajan ilmapalloa hangatun :)






Sähkön käsittelyn jälkeen olimme parcour-puistossa ja oppilaat keksivät siellä hankaussähkön sovelluksen. Hinkkaamalla jalkoja parcour-kentän pintaan ja sitten koskettamalla metalliesinettä (tai vaikkapa opettajaa) sai sähköiskun. Tätähän testailtiin sitten paljon.. Opettaja ja avustaja ainakin pysyivät aurinkoisessa säässä hereillä, kun meitä tupattiin vähän väliä tökkimään sormella..







maanantai 25. huhtikuuta 2016

3. luokan fykeä (palaminen)

En ole koskaan kokenut fysiikan tai kemian olevan oma juttuni, mutta hauskaa ja toiminnan täyteistä pohdiskelua tämäkin jakso on ollut. Aloitimme tutkimukset palamisesta.

Koulun pihan kiveykseltä löytyi sopiva paikka palamisen tutkimiseen. Ryhmissä oppilaat saivat lämpökynttilän, tulitikun, lasiastian ja paperia. Lisäksi meillä oli ämpärillinen vettä.

Ensimmäisenä tehtävänä oppilailla oli sytyttää kynttilä, tämä ei pihalla ollutkaan niin helppoa kuin luulisi, vaan oppilaat joutuivat suojaamaan tuulta pieniltä tuulenpuuskilta. Samalla tuli pohdittua, mitä kaikkea tuli tarvitsee palaakseen. Tässä vaiheessa keksimme lämmön ja palavan aineen.
Samalla tutkittiin mistä liekki on kuumin eli oppilaat asettivat kätensä kynttilän sivuille ja yläpuolelle (polttamatta kuitenkaan itseään) ja kertoivat havainnoistaan.


Koska vielä yksi asia palamisen tarvitsemista asioista puuttui, kokeilimme asettaa lämpökynttilän päälle lasiastian. Olin jakanut ryhmille eri kokoiset purkit. Ennen lasiastian asettamista kynttilän päälle asetimme hypoteeseja siitä, mitä tulee tapahtumaan. Lisäksi pyysin ryhmiä ottamaan kellolla aikaa ja tarkkailemaan milloin tapahtuu ja mitä.
No, kynttiläthän sammuivat? Miksi? Miksi toisten ryhmien kynttilöiden sammuminen kesti kauemmin kuin toisten?
Tämän kokeen avulla oppilaat hoksasivat itse, että palamiseen tarvitaan happea.


Seuraavaksi tutkimme paperin palamista. Lasiastiat täytettiin vedellä ja sijoitettiin lämpökynttilän viereen. Paperista taiteltiin pitkä "sauva" ja taas otettiin aikaa, kuinka kauan paperin syttyminen kestään. Paperin sytyttyä se upotettiin vesiastiaan.
Miksi paperi syttyi niin nopeasti?


Jos ei edelliseen kysymykseen vielä osattu vastata, löytyi vastaus kun vesiastiassa uitettua paperia yritettiin sytyttää. Eihän se syttynyt, eikä paperi edes lämmennyt kunnolla. Lämpöä ei siis ollut riittävästi.

Oppitunnin päätteeksi kaikki tulitikut ja paperit, joita olimme polttaneet tai yrittäneet polttaa kasteltiin vesiämpärissä ennen roskikseen viemistä. Ja tietenkin keskustelimme yhdessä siitä, miksi näin piti tehdä.




Sisällä luokassa työskentely jatkui palamisen parissa ja teimme vihkomuistiinpanot oppimastamme.


                                   video

Luokassa teimme myös kokeen, jossa lautasella oli vesivärillä värjättyä vettä ja kynttilä. Kynttilän päälle asetettiin lasipurkki. Mitä sitten tapahtuukaan?
Kirjasimme vihkoihin kokeen suoritusohjeet ja hypoteesit, joita oppilaat asettivat siitä mitä tulisi tapahtumaan. Sen jälkeen kokeilimme, mitä oikein tapahtuukaan...

Viikon päätteeksi tutustuimme paloturvallisuuteen. Luokka jakaantui kolmeen ryhmään (8-9 oppilasta / ryhmä). Jokainen ryhmä sai mukaan iPadin. Ryhmien tehtävänä oli tehdä lyhyet videoklipit (vrt. kamerakynäpedagogiikka) koulurakennuksesta poistumisesta tulipalotilanteessa, koulusta löytyvien sammutusvälineiden käytöstä sekä hätäkeskukseen soittamisesta. Jokaisella ryhmällä oli siis yksi näistä aiheista.

Alla on kooste paloturvallisuusryhmän klipeistä, kaiken kaikkiaan he esittelivät ämpärin, palopostin, vaahtosammuttimen ja sammutuspeiton käytön.


                                         

Lopuksi tietenkin esittelimme videoklipit muulle luokalle ja jokainen ryhmä vielä videon jälkeen kertasi muulle luokalle mikä videoissa oli tärkeintä.



Ohjeet koulusta poistumiseen tulipalotilanteessa hätäpoistumis-ryhmä saneli muille oppilaille vihkoon kirjoitettavaksi. Ja mihinkäs tämä tunti olisi päättynyt, jos ei hätäpoistumisharjoitukseen. Aikaa meni 2min 20s, tavoitteenamme on tehdä poistuminen alle kahteen minuuttiin, eli pitänee ehkä muutamia kertoja vielä harjoitella.


sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Suomi-teeman lopputyöt ja arviointi

Suomi-teema on jatkunut luokassamme pitkään ja työskentely on ollut oppilaille mieluista. Palautetta olen antanut oppilaille suullisesti heidän työskentelystään jatkuvasti tunneilla. Päätin kuitenkin teettää oppilailla lopputyön teemasta, jotta näkisin miten paljon he pystyvät soveltamaan oppimaansa.

Lopputyöksi valikoitui e-kirjan tekeminen. Olemme Suomi-teeman aikana lukeneet luokassa Suomi-aiheisia kirjoja. Kirjat eivät ole olleet jaksossa niin suuressa roolissa kuin toivoin, yksinkertaisesti sen vuoksi, että vaikka Etelä-Suomesta löytyi paljon lastenkirjoja, ei muista Suomen alueista Lappia lukuunottamatta löytynyt kirjoja riittävästi 25 oppilaalle. Kirjoja kuitenkin luettiin säännöllisen epäsäännöllisesti jakson aikana. Alla on lista luokkaan kokoamistani kirjoita.

-       Pääkaupunkiseutu: Tatu ja Patu Helsingissä, Leevi ja Suomen lipun salaisuus, Roope Setä / Saarroksissa
-       Etelä-Suomi: Koiramäen Martta ja Ruuneperi (Porvoo), Myllymäen Katri ja Mikko (Hämeenlinna), Miina ja Manu kaupungin kesässä (Tampere)
-       Saaristo-Suomi: Turun linnan tonttu tarinoi, Aku Ankka / Levottomien sielujen majakka,
-       Järvi-Suomi: Roope Setä / Kalakukkokalabaliikki,
-       Pohjanmaa: Kivikkosaaren kummitus, Aku Ankka / Lakeuden laki, Roope Setä / Teknologian terävin kärki
-       Vaara-Suomi: Roope Setä / Ota oppia oravasta, Otso ja karhunkierros
-       Lappi: Priitu Rovaniemen markkinoilla, Sampo Lappalainen, Roope Setä / Lapin Lumot, Hopeasarvinen poro
-       Koko Suomi: Koiramäen lapset kaupungissa, Miina ja Manu Seikkailu Suomessa, Katti Matikainen ja mau-ahtava Suomi, Roope Setä / Kadonnut Sinfonia, Tatun ja Patun Suomi

Lähdimme siis joko parin kanssa tai yksin suunnittelemaan kuvakirjaa, jossa päähenkilö seikkailee jossain päin Suomea. Työskentely aloitettiin keksimällä tarinaan päähenkilö ja miettimällä mille paikkakunnalle tarina sijoittuu. Näiden alkupohdintojen jälkeen oppilaat kirjoittivat satukaavan (Myllyntausta & Routarinne, Sanahanat auki-kirjasta) avulla ensimmäisen version tarinastaan. Satukaava on mielestäni erinomainen työkalu, joka ohjaa etenkin aloittelevia kirjoittajia keksimään satuunsa juonen.


Alkutyöt tehtyään jatkoivat oppilaat työskentelyä iPadeilla Book Creator-ohjelmalla. Book Creator on erittäin helppo käyttöinen sovellus, oppilaat tarvitsivat vain lyhyen esittelyn ohjelman mahdollisuuksista ja sen jälkeen työskentely sujui hyvin ja he keksivät itse lisää ominaisuuksia sovelluksesta. Book Creatorista löytyy sekä ilmainen että maksullinen versio. Ilmaisversiossa voi olla työstettävänä vain yksi kirja kerrallaan, eli koulu käytössä täytyy sopia, ettei muut käytä sovellusta ja tuhoa keskeneräisiä töitä.


Työskentely sujui rattoisasti, oppilaat työskentelivät iPadeilla ahkerasti, selvästi laite motivoi osaa oppilaista. Tekstin lisäksi kirjoihin tuli tietenkin kuvia. Päähenkilöinä toimivat oppilaiden omat pehmolelut, joita kuvattiin koulussa kirjaa varten.


Harjoittelimme myös hieman kuvanmuokkausta GreenScreenInk-sovelluksen avulla. Harmikseni GreenScreenInk-sovellus oli maksullinen ja se oli vain minun iPadissani. Mutta pyrimme siihen, että jokaiseen kirjaan muokattaisiin GreenScreenillä ainakin yksi kuva. GreenScreen on erinomainen ja helppokäyttöinen sovellus, jos koulun iPadeihin on mahdollista hankkia maksullisia appeja!



BookCreator-sovelluksella kirjaan voi liittää myös ääntä ja oppilaat lukivatkin lopuksi kirjansa ääneen. Kun kirjat vielä jaettiin AirDropin avulla minun iPadiini, on minulla oppilaiden tämän hetkisestä ääneen lukemisesta "mustaa valkoisella". Huomasin myös oppilaiden kirjoja kuunnellessani, että moni sellainen oppilas, joka ei normaalisti osaa vielä eläytyä lukemiseensa oli omaa e-kirjaa lukiessaan eläytynyt lukemiseensa hienosti!


Kaikkia kuvia kirjaa varten emme pystyneet ottamaan itse, joten opettelimme käyttämään googlen kuvahakua ja CC-merkintää. Netistä otettujen kuvien linkit koottiin kirjan loppuun yhdelle sivulle. Näin tuli samalla käsiteltyä tekijänoikeuksia oppilaiden kanssa.

Kirjan loppuun kerättiin kirjassa käytettyjen kuvien linkit.
Lisäksi kirjoihin liitettiin päähenkilöiden lähettämiä postikortteja.




Kun kirjat olivat valmistuneet pidimme oman luokan kesken kirjamessut. Kirjamessuja varten jokaisesta kirjasta tehtiin esittely/mainos. 


Esittelyt ladattiin Kidblogiin Kirjamessut-keskusteluun ja sen jälkeen jaettiin e-kirjat luokassa. Jokainen luki kaksi kirjaa, joista tehtiin kirja-arvostelut ja samalla harjoiteltiin palautteen antamista kaverille.

Kirja-arvostelujen kirjoittaminen ei ollut oppilaille ihan helppoa. Paljon pähkäilimme sitä, millaisia asioita kirjassa voi kehua ja mitä voisi toivoa enemmän. Ihan kiva-palautteet kielsin :) Jokainen oppilas sai ainakin kahdelta luokkatovereilta palautetta kirjastaan ja jokainen antoi palautetta kahdesta kirjasta. Ilolla luin itsekin kirjoja ja annoin niistä oppilaille palautetta.
Pakko on todeta, että sain luettavakseni erittäin hyviä tarinoita ja moni oppilaspari yllätti minut laadukkaalla tekstillään täysin!

Kirja-arvosteluiden laatimista harjoiteltiin vielä siten, että jokainen oppilas valitsi yhden tämän blogitekstin alussa mainituista kirjoista, luki kirjan ja teki siitä arvostelun.

Toisten oppilaiden tekemien kirjojen lukeminen oli oppilaille mieluista.

Muutaman oppilaan kohdalla kuitenkin toivoin, että he olisivat e-kirjansa kanssa työskennelleen paremmin ja alisuoriutuivat tehtävässä. Toiveenani on, että hekin osoittaisivat parhaan osaamisensa päätin tavoistani poiketen pitää kokeen Suomi-teemasta. Tosin näytin oppilaille kokeen kertoessani kokeesta, jotta he osaavat valmistautua siihen. Kokeen tavoitteeksi asetin, että saisin selville muutamien oppilaiden osalta mitä he todella ovat ymmärtäneet tästä teemasta. Kokeessa pyydettiin nimeämään maisema-alueet karttaan sekä kirjoittamaan essee-tyyppinen vastaus, jossa oppilas kuvailee itse valitsemaansa maisema-aluetta. 




Vaikka yleensä en pidä kokeita, mutta tämä koe oli mielestäni onnistunut. Oppilaat olivat tosissaan opiskelleet kotona asioita valitsemastaan maisema-alueesta ja 3. luokkalaisten S2-oppilaiden kirjoittamiksi esseet olivat loistavia! Lisäksi rehtorimme kertoi kuinka hän oli kuunnellut kuinka oppilaat olivat koepäivän aamulla väitelleet mikä asia kuuluu mihinkin maisema-alueeseen ja opettaneet vielä aamulla toinen toisiaan. Ihan parasta! :)




Jakson arviointi koostui tuntityöskentelyn, vihkotyön, e-kirjan ja kokeen arvioinnista. Kävin oppilaiden kanssa lyhyet palautekeskustelut jakson päätteeksi muiden katsoessa samaan aikaan Metsän tarina-elokuvaa. Palautekeskustelussa oppilas arvioi ensin itse omaa työskentelyään jakson aikana ja sen jälkeen minä annoin oman palautteeni. Kirjallinen palaute liimattiin vielä oppilaan vihkoon ja se käytettiin kotona näytillä.




sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Vaara-Suomi




Vaara-Suomen maisema-alueeseen tutustumisen aloitimme Ylen videolla "Talvisessa Vaara-Suomessa". Videon katselun jälkeen keskustelimme näkemästämme ja etsimme Vaara-Suomen alueen kartalta. 

Luokassamme on ollut viime aikoina ikävää kinaa ja sitä olemme yrittäneet työstää, jotta yhdessä tekemisen meininki palaisi luokkaamme. Siispä, kohti Vaara-Suomea ryhmätyötä korostaen. Ennen varsinaisen ryhmätyön aloittaessa katselimme luokassani jo aiemmin käytössä olleita Mahti-kortteja, laitoin näkyville erilaisia tunteita ja juttelimme millaisessa tilanteessa jollakulla ryhmän jäsenistä saattaisi olla kyseinen tunne (surullinen, suuttunut, innostunut, pelokas jne.). Tavoitteeksi asetimme, että kaikilla olisi työn päättyessä hyvä mieli yhteisestä tekemisestä.

Mahti-kortit voi tulostaa netistä ilmaiseksi.

Luokassani on pöydät ja useimmilla tunnilla vapaa istumajärjestys, mutta jokaisella on myös ns. määrätty paikka, jossa istutaan silloin kun minä niin päätän (esim. silloin meno on turhan vauhdikasta ja pitää rauhoittua). Oppilaat asettuivat ryhmäpöytiin määrätyille paikoille ja jokainen pöytäryhmä sai oman tutkimustehtävänsä Vaara-Suomesta. Ryhmät tutkivat alueen luontoa, kaupunkeja, karttaa, eläimiä ja matkailukohteita. Tiedon etsimiseen oli tarjolla yltin kirjat, iPadit ja kartastot.

Jokainen ryhmä sai oman aiheensa, josta piti etsiä tietoa.

Ryhmän koot vaihtelivat 4-6 oppilaan välillä. Ensimmäinen tehtävä ryhmillä oli tehdä työnjako: Kuka tekee minkäkin asian? Tekeväthän kaikki jotakin? Saavatko kaikki osallistua?
Työnjaon tehtyään ryhmät alkoivat työskennellä oman aiheensa parissa. Osa ryhmistä kirjasi löytämiään tietoja vihkoon ja toiset käyttivät pieniä valkotauluja. Tunnin alussa jaoin myös jokaiselle oppilaalle qr-koodin, joka liimattiin vihkoon. Qr-koodi toimi linkkinä yhteiselle padlet-seinälle, jolla jokainen julkaisi selville saamansa tiedot.


Padlet-seinä oli koko tunnin ajan auki smartilla ja oli hauska seurata, kuinka sinne ilmestyi vähitellen juttuja Vaara-Suomesta. Tunnin päätteeksi keräännyimme yhteen ja jokainen sai esitellä oman tuotoksensa, jonka oli yhteisellä seinällämme julkaissut. 
Qr-koodin myötä tiedot jäivät oppilaan vihkoon talteen ilman tulostamista.



Ryhmätyö painottui myös Vaara-Suomen kuvistyössä. Jokainen ryhmä sai valokuvan Vaara-Suomen maisemista. Kuva heijastettiin dokumenttikameralla seinälle, johon oli kiinnitetty voimapaperin pala. Yhdessä oppilaat hahmottelivat kuvansa ääriviivat ja sen jälkeen he yhdessä maalasivat kuvan.


Jälleen ohjeina korostuivat: kaikkien pitää osallistua ja kaikkien pitää antaa osallistua. Hyvin ryhmät tähän keskittyivätkin ja kun töiden valmistuttua keskustelimme yhteistyön ja työnjaon onnistumisesta, kertoi moni ryhmä innostuneina kuinka hyvin olivat onnistuneet yhteistyössä!


Ulkona kertasimme vielä Vaara-Suomeen liittyviä asioita rotat ja revot-leikillä, jossa molemmat joukkueet seisoivat vastakkain leikkialueen keskellä. Toinen joukkue on totta ja toinen tarua. Kun huudan jonkun Vaara-Suomeen liittyvän väittämän, joukueet miettivät onko se totta vai tarua. Jos väite on totta, huutaa totta-joukkue "totta" ja lähtee ottamaan taruja kiinni. Kiinni jääneet siirtyvät tottiin ja palataan keskelle uutta väittämää varten.




perjantai 1. huhtikuuta 2016

3. luokan geometriaa

Luokassamme on siirrytty geometrian jaksoon ja miten hauskaa geometria oikeasti onkaan. Paljon tekemistä ja liikettä, mutta myös samalla pohdintaa ja perusteluja!


                                         
3. luokkalaisille peruslukujono-treenit kehorytmeillä
alkavat jo olla vähän "blaah", kun niitä on tehty paljon.
Uutta intoa lukujonoihin ja kehorytmeihin on saatu,
kun olemme alkaneet tehdä niitä pareittain.

Geometria tunnit ovat mieluisia monelle sellaiselle oppilaalle, joilla matematiikassa on haasteita. Sen sijaan lukujonotaidot, monikerrat ja sanalliset tehtävät ovat monelle oppilaistani haasteellisia. Sen vuoksi geometria-jakson tunnit aloitammekin kehorytmeillä ja monikerroilla ja teemme yhdessä jonkin sanallisen matematiikan tehtävän ennen geometriaan siirtymistä. Näin samalla tunnilla ehtii todella paljon asioita!


Aloittelimme geometria jakso tutkimalla joogamatosta leikattuja muotoja. Oppilaat ottivat käsiinsä kaksi palaa ja kävimme kaikkien valitsemat palat läpi, mitä samaa niissä on? Entä mitä erilaista on paloissasi? Mitkä palat ovat melkein samanlaisia? 

Geometrisilla paloilla tutkimme kuinka monta erilaista tasokuviota voi rakentaa viidestä neliöstä. Tämä oli selvästi koukuttava tehtävä ja oppilaat eivät olisi millään halunneet siirtyä seuraavalle pisteelle, vaan halusivat jatkaa, että varmasti löytävät kaikki mahdolliset.

Loogisilla paloilla rakensimme erilaisia kuusikulmioita. Tässäkin oli hauska kuunnella oppilaiden keskusteluja. "Nuo pyöreät voi laittaa suoraan pois, niitä ei tarvita." "Ai, miksi ei?" "No, kun ei niissä ole yhtään kulmaa, niin ei niitä voi käyttää!"


Hittipeliksi muodostui geotwister-lattiakuvioilla. Pelaajat nostivat vuoronperään salaisuuspussista kortin, lukivat ohjeen ja liikkuivat ohjeen mukaan. Tässäkin pelissä keskustelu oli mukavaa kuunneltavaa, moneen kertaan tarkistettiin kumpi on oikea ja kumpi vasen, sekä perusteltiin miksi asettuu juuri valitsemalleen palalle, kun joku oli eri mieltä. "Vasen jalka palalle, jossa on vähemmän kuin viisi kulmaa." "No, mähän voi laittaa vasemman jalan mille tahansa palalle, kun näissä ei missään ole kuin korkeintaan neljä kulmaa." Olin tarkoituksella kirjoitellut korttien ohjeisiin sanoja "ainakin, vähintään, korkeintaan", jotka vaativat pähkäilyä. 
Lattiamuodot on tilattu Tevellasta (tai Lekolarista) ja niitä on 16. Neljää väriä (sininen, punainen, keltainen ja vihreä) ja neljää eri muotoa (neliö, ympyrä, kolmio, suorakulmio). Jos haluat käyttää minun tekemiäni kortteja, löydät ne täältä. Huomaa, että kortit on tehty 3. luokkalaisille ja pienempien kanssa pelattaessa korteista pitää poistaa esim. suorakulman määrittelevät kortit. 


Myös tangramit ovat olleet ahkerassa käytössä. Ensin rakennettiin malleista, joissa palojen ääriviivat näkyvät. 
Sen jälkeen rakennettiin muistinvaraisesti: valokuvat, joissa oli luokkamme tangrameilla (eli oikeat värit erottuivat) rakennettuja kuvioita, oli kiinnitetty seinälle kuvapuoli seinää vasten. Oppilas kävi katsomassa kuvaa, palasi omalle paikalleen rakentamaan kuviota ja tarvittaessa kävi tarkistamassa niin monesti kuin tarvitsi saadakseen kuvan valmiiksi. 
Rakensimme tangrameilla kuvioita myös sellaisilla malleilla, joissa näkyivät vain koko kuvion ääriviivat ja sattuipa tuo kuva olemaan hieman pienempi kuin meidän tangram-palamme. Kameli, kettu ja muutama muu tangram-ääriviiva-malli on Matikkaluotsi-materiaaleista.

Toisella geometria-jakson viikolla touhu luokassa on jatkunut. Suorakulman opiskelimme Opettajan tienviitta 3b:n (eli VaNe-opeoppaan) ohjein. Nyt olemme siirtyneet kulmien mittailusta symmetriaan. Touhua ja pähkäiltävää luokassa on riittänyt..


Shape Sudoku-pakkauksesta löytyy useita eri tasoisia Sudoku-lautoja ja niihin paksusta pahvista valmistetut kortit. Tämä peli pääsi viimein käyttöön ja oli mieleistä pähkäiltävää monelle oppilaalle.


Toinen hyvä ja oppilaille mieluinen peli on Shapes Up, jossa oppilaat arpovat nopalla pelattavan muodon ja asettavat sen pelilaudalleen. Pelin voittaa se, joka saa ensimmäisenä pelilautansa täyteen.


Ei taida olla vielä ihan valmista? Peilin kuva on vielä erilainen kuin
peilin takana..
Tangrameilla jatkoimme muistin varassa työskentelyä. Jälleen oppilaat valitsivat luokan seinältä jonkun tangram-ohjekortin, jota rakensivat ja kävivät aina väärinpäin seinään kiinnitetystä kortista katsomassa mallia. Kun kuvio oli saatu rakennettua valmiiksi, oppilaat ottivat peilin ja toisen tangram-setin. Peiliä apuna käyttäen oppilaat rakensivat peilin taakse alkuperäisen kuvion peilikuvan.


Lisää peilaamista harjoiteltiin parin kanssa geometristen palojen avulla. Viivotin toimi symmetria-akselina, vuorotellen oppilaat laittoivat omalle puolelleen jonkin palan rakennelmaan ja kaverin tehtävänä oli rakentaa omalle puolelleen viivotinta peilikuva. Peilit toimivat apuvälineitä, jotta niillä voitiin tarkistaa, että pala tuli oikeaan paikkaan.


Saatiinhan me jo vihdoin ja viimein kirjatkin esille! ;-) Kirjasta tutkimme peilin avulla erilaisia tasokuvioita. Peilin avulla tutkimme niiden symmetrisyyttä ja piirsimme symmetria-akseleita kuviin.

-----------------

Vaikka luokallani on oppilaita, jotka mielellään jäisivät välitunniksi sisään, on joukossa myös niitä, jotka sinkoavat heti kellon soitua ja luvan saatuaan ulos luokasta. Geometria jakson aikana on ollut useampia tunteja, joilloin kukaan oppilaista ei reagoinut kellonsoittoon lainkaan, vaikka pari minuuttia ennen kehotin heitä pikkuhiljaa lopettelemaan.. Sen verran mieluisaa puuhaa tuntui olevan, ettei sitä malttanut lainkaan lopettaa. Olen kokenut aiemmin geometrian opettamisen jotenkin vieraaksi, mutta nyt meillä on kyllä ollut oppilaiden kanssa superhauskaa tällä jaksolla!