Sivut

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joulun odotusta

Joulukuun alkaessa luokka sai jouluisen ilmeen. Harjoittelimme arjen taitoja silittäessämme ja vaihtaessamme verhot.. Koska omaa metsää (tai siis koirieni isännän metsää) ei täällä etelässä ole piti tyytyä muovikuuseen, toisaalta se kestää monta vuotta emmekä aiheuta siistijälle harmaita hiuksia. Kuusi sai tänä vuonna kynttilät, sillä äitini muutti ja siivosi paikkoja vastikään ja pelastin käyttämättömät jouluvalot sieltä..


Luokassani joulun aika on rauhoittumisen aikaa. Oppilaani edustavat hyvin montaa eri uskontokuntaa, joten joulun vietto luokassa keskittyy suomalaisiin jouluperinteisiin. Joulun uskonnollista taustaa tarkastellaan tarkemmin uskontotunneilla.

Aamut alkavat rauhallisesti lyhtyjen valossa hämärässä luokassa  joulunajan aamurunolla ja joulutarinalla.

Tunturi tähyää järven jäätä, 
pakkasen parta hilisee,
salaisessa hämärässä
tonttujen kellot kilisee.
Pikkuinen kelkka,
pikkuinen käärö,
käärössä pikkuinen uni;
vielä voit painaa silmäsi kiinni
vielä on sinistä lumi.
(Hannele Huovi)

Joulunaikaan kerron luokassani "joulukalenterina" joulutarinaa, joka jatkokertomuksena etenee jouluun alusta aamuisin joululomaan asti. Viime vuonna kerroin 3. luokkalaisille Marko Leinon Joulutarina-kirjan, joka kertoo joulupukin lapsuudesta. Tänä vuonna 4.-5. luokkalaisille valitsin E. T. A. Hoffmannin Pähkinänsärkijän luokkamme joulutarinaksi. Ensi vuoden joulutarinakin on jo valittuna, 5.-6. luokkalaisten joulutarina tulee olemaan Saiturin joulu eli klassikoilla mennään. Ja kun kirjoitan, että kerron joulutarinaa, niin todellakin kerron. Open läksynä onkin aina iltaisin lukea tarinaa eteenpäin sen verran, että osaan kertoa tarinaa sopivan pätkän eteenpäin.


Uuden opsin myötä on puhuttu paljon positiivisesta pedagogiikasta ja vahvuuksista. Me keskityimme syksyllä paljon tunteisiin ja vahvuuksiin olemme perehtyneet vasta alustavasti, niiden kanssa on tarkoitus tehdä töitä kevätlukukaudella enemmän. Marraskuun lopussa oppilaat kirjoittivat lapuille hyviä asioista toisistaan, muutama oppilas oli lapuissaan innostunut riimittelemäänkin tovereistaan, joten kun kokosin oppilaiden toisistaan kirjoittamat hyvät asiat syntyi jokaiselle oppilaalle runo. Runot ovat joulukuusen vieressä suljetuissa kääröissä ja joka aamu joulutarinan jälkeen yksi käärö avataan, runo luetaan ja arvuutellaan kuka on kyseessä. Ensimmäisistä kahdesta runosta oppilaat ainakin tunnistivat kuka on kyseessä.


Joulun aikaan tulee kerrattua myös oppilaiden kanssa suhde- ja suuntakäsitteitä niin suomeksi kuin englannissakin. Tänä vuonna tonttu vaihtaa päivittäin paikkaa luokassa. Joulutarinan jälkeen kun valot sytytetään kuuluukin kysymys "missä on tonttu?" Valtaosa oppilaistani on S2-oppilaita, joten tarkka paikan selittäminen on hyvää harjoitusta. Kirjoitamme vihkoihin päivämäärän ja missä tonttu on suomeksi ja englanniksi, näin samalla tulee kerrattua englannin kielen prepositioita sekä huonekalujen nimiä englanniksi. 

Lopputunnin ajan oppilaat tekevät yksin, parin tai ryhmän kanssa jotakin jouluaiheista tehtävää. Oppilaiden mielikuva tuntuu olevan, että nämä "joulutehtävät" ovat sellaista kevyttä "höntsäilyä", mutta itseasiassa tekevät aika paljon ihan oikeasti töitä leikin varjolla.

1.12. ryhmät saivat kymmenen paperilappua, joihin kuhunkin kirjoittivat yhden kirjaimen
P-I-P-A-R-K-A-K-K-U
Ryhmien tehtävänä oli muodostaa sanan piparkakku kirjaimilla mahdollisimman monta uutta sanaa, piparkakku oli muuten erinomainen sana tähän leikkiin, sillä uusi sanoja tuli parikymmentä. Samalla tuli opittua monta uutta sanaa ja mietittyä kaksoiskonsonantteja, kun ryhmät rakensivat sanoja.

2.12. oppilaat saivat netistä löytyneet vilinäkuvan ja tehtävänä oli kirjoittaa omien taitojen mukaan, joko yksittäisiä lauseita tai tarina kuvasta. Samalla tuli keskustelua eri maiden jouluperinteistä, sillä kuvasta löytyy joulupukin lisäksi Nikolaus ja "Musta-Pete".

Ensi viikolla jatkamme joulutehtävien parissa,
rauhallista joulun aikaa blogini lukijoille!