Sivut

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Satuja (ja vähän Sibeliusta..)


Ystävänsä Walter von Konovin kanssa nuori Sibelius teki kouluaikoina satunäytelmiä, joihin hän sävelsi musiikkia. Sibeliuksen kouluaikaisista harrastuksista innostuneena mekin teimme kuunnelmia, joihin taitojemme mukaan yhdistimme soittimia ja musiikkia.

Teimme kuunnelmaprojektin yleis- ja erityiopetuksen yhteistyönä, kahden luokan oppilaat jaettiin neljään 8-9 oppilaan pienryhmään työskentelemään. Päädyimme toteuttamaan kuunnelmina kaksi perinteistä satua: Punahilkan ja Prinsessa Ruususen. Molemmista toteutettiin kaksi erilaista versiota.

Ennen varsinaisen kuunnelmaprojektin alkamista äidinkielen/suomi2-tunneilla tutustuttiin punahilkka- ja ruusunen-satuihin. Harjoittelimme satujen ääneenlukemista ja eläytymistä, sekä teimme perinteisen vastaa kysymyksiin-luetun ymmärtämisen tehtävän punahilkasta. Prinsessa Ruususen kohdalla annoin oppilaille tehtäväksi tehdä itse luetun ymmärtämisen kysymyksiä sadusta, seuraavalla tunnilla joku toinen oppilas vastasi kirjallisesti luokkatoverinsa tekemiin kysymyksiin. Tässä tehtävässä huomasi selvästi, kuka todella ymmärsi lukemaansa.

Koska olemme viime viikkoina kerranneet lauseisiin liittyviä sääntöjä teimme Prinsessa Ruusunen sadun pohjalta myös harjoituksen, jossa oppilaat etsivät käytävältä alla olevassa kuvassa olevia lauseita. Löydettyään lauseen oppilas luki sen huolellisesti, painoi mieleensä ja tuli luokkaan kirjoittamaan lauseen oikein vihkoonsa huomioiden sanavälit, isot kirjaimet ja lopetusmerkit. Lauseita oli käytävällä kaiken kaikkiaan kymmenkunta.


Varsinaiseen kuunnelman tekoon käytettiin kaksi kaksoistuntia, joihin sisältyi suunnittelu, harjoittelu ja nauhoitus. Minulla ei ollut riittävästi aikaa etsiä sopivaa ilmaista äänitysohjelmaa iPadille, joten äänitimme (eli videoimme) kuunnelmat iPadin videokameralla. Valmiit leikkeet yhdistimme iMoviella ja lisäsimme vielä muutamia äänitehosteita mukaan. Varmasti näppärämpiäkin ohjelmia olisi tarjolla, mutta tällä kertaa tyydyimme ajan puutteessa tähän vaihtoehtoon.

Oma ryhmäni toteutti Prinsessa Ruususesta runomuotoisen kuunnelman, johon liitimme laulua ja muutamia ääniä. Runomuotoinen teksti Prinsessa Ruususesta löytyi Nukketeatteri Sampon julkaisemasta Esitys alkaa!-vihkosesta
Muut ryhmät toteuttivat perinteisen version Prinsessa Ruususesta ja Punahilkasta sekä Timo Parvelan Ella ja kadonnut karttakeppi kirjasta löytyvän modernin version punahilkasta.

Esitys alkaa!-vihkosesta löytyy käsikirjoituksia moniin perinteisiin
satuihin.



Samoissa pienryhmissä toteutimme myös kuvaamataidon tunnilla ruutusuurennoksen ryhmätyönä. Jokainen ryhmä sai omaan satuunsa liittyvän kuvan, joka oli paloiteltu. 

Netistä ladatut kuvat, joita käytimme ruutusuurennoksen
mallikuvina.

Myös oma poikatiimini, jonka kanssa teimme kuunnelman, innostui prinsessa Ruusunen-ruutusuurennoksesta, vaikka aluksi pojilta meinasi tulla nurinaa hempeästä aiheesta.



Mutta lopputulos oli paljon parempi kuin olin aavistanutkaan. Ja pojat innostuivat tekemään omaa osuuttaan, jokainen valitsi itselleen sopivan palan ja jos oma osuus ei vaatinut niin paljoa tarkkaa näpertämistä keskittyneesti oppilaat värittivät vahaliiduila oman palansa.


Kuvasarja on Pinterest löytö.

Satujakson päätteeksi oppilaat saivat läksyksi kertoa kotona vanhemmilleen Punahilkka- tai Prinsessa Ruusunen sadun omin sanoin joko suomeksi tai omalla äidinkielellään. Toisena läksynä oppilailla oli kirjoittaa omin sanoin viikon aikana mahdollisimman huolellisesti Punahilkka- tai Prinsessa Ruusunen tarina kuvasarjan avulla.

Kuvat on poimittu netin värityskuvista.




sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Sukellus Sibeliuksen maailmaan (osa 1)


Marraskuun teema luokassamme on Sibelius, teeman parissa työskennellessämme pääpaino on musiikin ja äidinkielen opetussuunnitelmien sisällöissä, mutta myös muita oppiaineita on sisällytetty teemaan.

Kipinä Production IhmeSibelius-hanke
Ihme Sibelius-konsertti Sello-salissa aloitti teeman parissa työskentelyn. Eeva-Leena Pokelan ja Sibelius-akatemian lastenmusiikkikurssin opiskelijoiden toteuttama konsertti johdatti meidät retkelle Sibeliuksen lapsuuden maisemiin. Valtaosa konsertti vieraista oli eskari - 1. luokkalaisia ja hieman minua jännitti, olenko tuonut 3. luokkalaiseni liian lapselliseen konserttiin, mutta siitä ei ollut huolta. Konsertti oli aivan loistava ja imaisi myös 3. luokkalaiset mukaansa!

Kipinä Productionin IhmeSibelius-hankkeeseen kuuluivat kouluille tarjottavat
työpajat konsertin jälkeen.

Konsertin jälkeen tuli kaksi IhmeSibelius-konsertin esiintyjistä pitämään meille tunnin mittaisen työpajan. Tunnin työpajassa teimme metsän ääniä, sävelsimme oman "metsäsinfonian", harjoittelimme rytmiikkaa ja tutustuimme soittimiin. Työpaja oli yhtä loistava kuin itse konserttikin, vilkas 25 oppilaan luokkani keskittyi koko tunnin ajan loistavasti musisointiin!

Konsertti ja sen jälkeen pidetty työpaja toimivat erinomaisena lähtölaukauksena koko marraskuun kestävään Sibelius-teemaan, parempaa motivointi teemalle en voisi keksiä! Omassa luokassamme lähdimme syventämään aihetta Tapani Baggen Hämeenlinnan Janne-kirjan avulla, joka on sekoitus satu- ja tietokirjaa. Kirjan alussa kerrotaan kuinka Janne lapsena istui raidallisella räsymatolla äidin taffelipianon alla ja kuinka hän näki musiikin väreinä. 

Mekin lähdimme tutkimaan musiikkia väreinä raidallista räsymattoa tutkien. Olemme soittaneet jo kuukauden verran luokassa nokkahuilua, tähän asti olemme soittaneet ulkomuistista ja opettajan soittoa matkien. Nyt annoin ensimmäistä kertaa sävelille nimet tai siis värit. Kävimme yhdessä läpi mikä on vihreä (H), keltainen (A), musta (G) ja ruskea (D) (värit vastaavat kuvionuottien väristystä). Kun nämä oli käyty läpi tutkimme kuvassa ylhäällä olevaa räsymattoa ja pohdimme miten sen voisi soittaa. Räsymattoon kätkeytyi oppilaille jo hyvin tuttu "Koko vuosi on kuin piiri"-laulu, jonka osaamme jos soittaa erittäin hyvin ulkomuistista. Olin myös tehnyt oppilaille kaksi muuta mattoa, joita tutkimme yhdessä. Näissä matoissa oli paljon sellaisia värejä, joita emme olleet vielä huilulla opetelleet, joten kokeilimme luokkaan tuomillani ksylofoneilla miten nämä matot soivat. Soittimiin olin kiinnittänyt kuvionuotti-tarrat. Ja kappas vain, räsymatoista paljastui tuttu "Tuiki tuiki tähtönen"-laulu!

Ylemmästä matosta paljastui oppilaille jo hyvin tuttu Koko vuosi on kuin piiri-laulu ja
alemmista muodostui Tuiki tuiki tähtönen.

Tässä vaiheessa oppilailla oli tietenkin jo kova halu oppia miten punainen, sininen ja harmaa raita soitetaan huilulla. Siispä väritimme jokaiselle oppilaalle vihkoon huilun sävelten otteet kuvionuottien värein. Alla oli perinteisellä nuottikirjoituksella vastaavat sävelet.
Läksyksi oppilaat saivat sävellystehtävän, jokainen väritti kuvionuottien väreillä oman mattonsa. Aika moni oli kokeillut kotona myös mattonsa soittamista.


-----------------------

Hämeenlinnan Janne- kirjassa kerrotaan kuinka Sibelius nuorena vaelteli Hämeenlinnan Hattelmalan harjulla, joka yhden tarinan mukaan on saanut nimensä Hatta-peikoin mukaan. Mielikuvitusrikas Sibeliuskin näki retkillään metsässä milloin mitäkin satuolentoja. Kirjoitimme vihkoihin pienet tarinat Hatta-peikon kohtaamisesta. 
Saman pistetyöskentelyn aikana oppilaat kokosivat Sibelius-ristikkoon jo oppimiamme asioita Sibeliuksesta, yhdellä pisteellä koulun kirjastossa oppilaat lukivat omia kirjojaan ja musapisteellä oppilaat saivat harjoitella omien sävellystensä soittamista laattasoittimilla.




Teachers Cornerissa luodun ristikon löydät pdf:nä täältä.

------------------------

Miten Jannesta tuli Jean Sibelius? Siitäkin kerrotaan Hämeenlinnan Janne-kirjassa, luimme tapahtumasta kirjasta ja lisäksi kerroin oppilaille omalla mielikuvituksellani väritetyn jännityskertomuksen siitä kuinka Janne isoäidin vintiltä löysi vanhan merimiesarkun ja sieltä sedän vanhat käyntikortit. Käyntikortti ei ollut monellekaan 3. luokkalaiselle tuttu sana, joten sekin sana piti avata.



Teimme saneluralli-harjoituksen, jotta jokaisen oppilaan vihkoon tulisi taas myös lisää tietotekstiä Sibeliuksesta. Oppilaat jakaantuivat pareihin ja he jakoivat roolit: toinen kirjoittaa ja toinen sanelee. Sanelija kävi käytävässä lukemassa sopivan pätkän toista allaolevista teksteistä, tuli luokkaan ja saneli parilleen mitä oli lukenut. Sen jälkeen hän haki taas seuraavan pätkän tekstiä. Kun koko teksti oli kirjoitettu osat vaihtuivat ja toinen parista saneli eri tekstin parilleen.
Tehtävätyyppi on erinomainen muistiharjoitus, aika monta kertaa oppilaat kääntyivät ovelta takaisin, kun jo unohtivat mitä olivat lukeneet. 


-------------------


Sibelius-teeman läksyt annoin oppilaille kerralla. Alla olevan monisteen jokainen liimasi vihkoonsa ja oppilaat valitsevat joka viikko kaksi tehtävää, jotka tekevät teemavihkoihinsa. Valinnan varaa siis on hieman, eikä kaikkien tarvitse tehdä kaikkia tehtäviä. Mutta nyt on tarjolla lisätehtäviä niille, jotka haluavat tehdä enemmän.

Sibelius-jakson läksyt löydät pdf:n täältä.

Läksytehtävänä on mm. tunnistaa allaolevalta padlet-seinältä soittimet ja etsiä niille sanakirjan avulla englannin kieliset nimet. Halutessaan oppilas voi kääntää soitinten nimet vielä kolmannellekin kielelle, tässä kaksikielisillä oppilaillani on mahdollisuus hyödyntää omaa äidinkieltään. Ja samalla sanakirjan käyttö tulee tutuksi, on se sitten perinteinen tai nettisanakirja, jota oppilaat käyttävät.



Ihanaa on ollut huomata kuinka oppilaani ovat ymmärtäneet kauniin vihkotyön merkityksen. 


perjantai 6. marraskuuta 2015

Aarresaaren kartta, viikot 4-5


Kirjan kannet

Mitä tietoja kirjan kansista löytyy? Miten kirjan kannet on kuvitettu? Tällaisia asioita oppilaat pohtivat Aarresaari-jakson lopulla valmistautuessaan kirjan kansien suunnitteluun. Jokainen teki omaan satukirjaansa kannet. Oppilaat kuvittivat niin etu- kuin takakannenkin, unohmatta takakannen lyhyttä juonikuvausta.

Värikkäitä kansia jos jonkinlaisia syntyi kirjoillemme!

iMovie-traileri

Kun itse aarresaari, sen kartta ja lopulta myös tarina olivat valmiita, kuvasi jokainen pari iPadilla iMovie-ohjelman avulla oman satutrailerin. iMovie on helppo käyttöinen ja nopeasti oppilaat oppivat käyttämään ohjelmaa. Jokainen pari pohti ensin tarinansa tärkeimmät juonikäänteet loppuratkaisua paljastamatta, kirjasi ne iMovie-trailerin "väliotsikoiksi" ja sen jälkeen kuvattiin itse traileri. 
Muutamat parit halusivat liittää traileriinsa netistä otettuja kuvia, joten samalla tuli hyvää keskustelua tekijänoikeuksista ja lähdeviitteistä.

Ruutupienennös

Oppilaiden piirtämät aarrekartat olivat isoja, noin 50cm halkaisijaltaan, joten aarrekarttaa piirtäessä oppilaat saattoivat piirtää kartalle miniatyyrisaarensa sellaisenaan saman kokoisena. 
Mittakaavaa ja pienentämistä tutkimme ruutupienennös tehtävän avulla. Isot aarrekartat oli ruudutettu jo alunalkaen (ruudut n. 3cm x 3cm). Nyt oppilaat tekivät pieni ruutuiselle paperille saman ruudukon ja pienensi kartan pieneen ruudukkoon.
Tehtävä tuntui aluksi oppilaita kovin vaikealta, mutta kun etsimme aluksi tiettyjen paikkojen "koordinaatit" ja merkitsimme ne pienelle kartalle, alkoi homma luistaa paremmin.

Pieniruutuisella paperilla oleva pienennös kartasta.

Alkuperäinen kartta oli n. 50cm halkaisijaltaan.



Kirjanjulkistajaisjuhlat ja tapakasvatusta

Projektimme päättyi kirjanjulkistajaisjuhliin, joihin valmistimme viralliset kutsut. Samalla opettelelimme hyviä käytöstapoja ja etikettiä. Keskustelimme siitä, miten erilaisiin tilaisuuksiin tulee pukeutua. Oman juhlamme pukukoodiksi valitsimme "smart casualin" eli pukeuduimme hieman arkista siistimpiin vaatteisiin, opekin oli koko päivän mekossa ja korkkareissa juhlan kunniaksi :)
Erityisopettajamme, jonka myös kutsuimme juhlaan, ei päässyt koulutuksen takia tulemaan, mutta häneltä saimme kirjeen, jossa meitä kiitettiin kutsusta ja onniteltiin kirjan julkaisemisesta. Samalla tuli hyvä tilaisuus keskustella myös miten kutsuun vastataan.

Kutsuja suunnitellessamme otimme mallia Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton kutsuista ja kirjoitimme omiin
juhliimme sopivat kutsut. Kutsuimme juhliimme muutamia oppilaidemme opettajia ja lisäksi jokainen vei kutsun
kotiin. Kotiin viety kutsu oli ensisijaisesti oppilaalle itselleen, mutta myös vanhemmat toivotettiin tervetulleiksi mikäi
he halusivat tulla katsomaan tuotoksiamme.
Itse kirjanjulkistajaistilaisuuteen valitsimme oppilaille rooleja. Kaksi oppilasta toimi juhlan isäntänä ja emäntänä kätellen jokaisen vieraan ovella ja toivottaen heidät tervetulleiksi. Toinen pari valjakko toimi juontajina ja kuulutti jokaisen trailerin tekijöineen. Lisäksi viisi oppilasta toimi tarjoilijoina.


Jännityksellä seurasimme satu-trailereita :)



Kun trailerit oli katsottu, pääsivät tarjoilijat töihin ja he kiersivät vieraiden joukossa tarjottimineen jakaen kaikille pommac-lasit. Sitten kohotimmekin maljan kuukauden mittaiselle Aarresaari-projektillemme, uunituoreille Aarresaari-kirjoille, satutrailereille ja tietenkin taitaville satujen kirjoittajille! 

Lopuksi päästiin kilistelemään onnistuneen projektin päätteeksi.

Juhlan lopussa oli oppilailla aikaa katsella toistensa aarresaaria, niiden karttoja ja hypistellä uunituoreita satukirjoja. Oman luokkamme lisäksi juhlaamme osallistui rehtori, oppilaideni englannin opettaja sekä kuusi huoltajaa. Eli melkoisen porukan saimme kokoon!
Kirjanjulkistajaisjuhlien päätteeksi oppilaat esittelivät omia projektejaan toisilleen.

Nyt ei ole jäljellä Aarresaari-projektista muuta kuin itsearviointi. Tein oppilailleni GoogleFormsilla ja oppilaat vastaavat itsearviointilomakkeeseen iPadilla.

Itsearvioinnissa oppilaat arvioivat Aarresaari-miniatyyria, karttaa, iMovie-traileria ja parityös-
kentelyä asteikolla 1-5. Omin sanoin jokainen pohti, missä onnistui parhaiten ja mihin asiaan
olisi voinut panostaa vielä paremmin. Lopuksi oppilaat arvioivat projektin kokonaisuutena ja
antoivat itselleen kouluarvosanan asteikolla 4-10. Täytyy todeta, että 3. luokkalaiset osasivat
erittäin hienosti pohtia omaa työskentelyään ja arvioida sitä, omat arvioni eivät juuri olisi oppi-
laiden omista poikenneet.

Jos haluat lukea koko Aarresaari-kokonaisuuden alusta alkaen, löydät sen täältä.