Kalevalan päivä 28.2.

Olemme luokassa tammi-helmikuun ajan järjestelmällisesti kuunnelleet ja opetelleet erilaisia runoja, ihan Kalevalan päivää ajatellen. Tähän asti runot ovat olleet opettajan valitsemia, mutta nyt pääsivät myös oppilaat runokirjoihin käsiksi. Oppilaat lueskelivat luokassa esillä olleita runokirjoja ja jokainen valitsi itselleen mieluisan runon. Sen ääneen lukemista harjoiteltiin yhdessä opettajan kanssa ja etsittiin riimipareja runoista. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat kirjoitusharjoituksena runon ylös ja värittivät Pikkumetsän kalevala-aiheisen kehyksen. 

                                            

Kalevalan kertomuksista tänä vuonna käsittelimme suohon laulantaa ja sammon takomista. Suohon laulannan toteutimme yhdessä kollegani kanssa draaman, laulun ja kisailun merkeissä.

Koulusta löytämiimme varusteisiin sonnustautuneena esittäydyimme Väinämöiseksi ja Joukahaiseksi. Joukahaisen roolissa haastoi Väinämöisen kilpalaulantaan ja tässä vaiheessa oppilaamme tulivat leikkiin mukaan. Kilpalaulannan teemana oli eläimet ja lähes puolen tunnin ajan keksimme vuorotellen eläinaiheisia lauluja. 

"Porsaita äidin ootte kaikki" laululla aloitimme Väinämöisen joukkueen
noitumisen.

En uskaltanut oma kätisesti Kalevalaa uudelleen kirjoittaa, joten jouduin lopulta luovuttamaan voiton kilpalaulannasta kollegalleni. Joka lopulta minut suosta lauloi ylös luvattuani hänelle sisareni Ainon vaimoksi.

Matematiikan tunnin aluksi luin oppilaille koirien kalevalasta kuinka Väinämöinen Ainon sijaan haluaakin vaimokseen Louhen tyttären ja kuinka lopulta Seppo Ilmarinen takoo Louhelle kirjokantisen sammon tuottamaan jauhoja, suolaa, rahaa ja helppoa elämää.

Sitten olikin aika alkaa rakentaa sampoja. Luokassa oli valmiiksi eri puolille luokkaa asetettu valokuvia  loogisista paloista rakentamistani sammoista kuvapuoli seinää vasten. Oppilaiden tehtävänä oli käydä valitsemaansa kuvaa katsomassa ja rakentaa kuvassa oleva sampo loogisista paloista pöydälleen. Kuvaa sai käydä katsomassa niin monesti kuin tarvitsisi.

Luulin tehneeni vaikeita sampoja, mutta nopeasti oppilaat mallin mukaisia helppoa elämää tuottavia ihme koneita rakensivat. Alla malleja, joita oppilaat käyttivät sampoa rakentaessaan.

Seuraavaksi oppilaat harjoittelivat suhdekäsitteitä ja kuvailua. Oppilaiden sanallisten ohjeiden avulla rakensin dokumenttikameran alle sampoa. 

"Punainen, iso, reiätön ympyrä tulee ison sinisen reiättömän kolmion alapuolelle" jne.

Oppilaiden opastamana rakentamani sampo.

Lopuksi kaikkien piti tietenkin saada rakentaa vielä oma sampo ja pohtia mitä se tuottaa.

Karkkisampo

Ihmissampo, joka tuottaa uusi ihmisiä.

Suunnitteilla oli vielä pohdintapähkinänä miettiä mitä sampo tuottaa VaNe-kirjan konetehtävien tapaan, mutta koska avustajani ei alkuperäisen suunnitelman mukaan ollutkaan mukana tunnilla jouduin jättämään tämän tehtävätyypin väliin ja lähettämään oppilaani hiihtoloman viettoon.

Matematiikkaa 1a
(Varga-Nemenyi-menetelmän)

Rinnakkaisen ekaluokan käsityön kaksoistunnillakin käsittelimme Kalevalaa. Aluksi luin myös heille sammon taonnasta. Sen jälkeen sukelsimme puutyöluokan jätepuulaariin etsimään osia sampoon. 

Muuta ohjetta en sammon rakentamiseen oppilaille antanut kuin että jokaisen pitää tunnin aikana sahata, naulata ja hioa, eli harjoitella perustyötapoja. Hetki kului aikaa pähkäilyyn…

Ja viimein alkoi kalkutus. Seppo Ilmarinen takoi ja takoi. --- ja takoi entistä kovemmin. Tuli tuiski ikkunoista, kipinät lensivät ovesta ja savu tuprusi taivaalle. Ja lopulta syntyi Sampo: rahamylly, jauhomylly, suolamylly. Kaiken hyvän tuoja. (Mauri Kunnas, Koirien Kalevala)

Itsenäisen suunnittelun tuloksena syntyi hyvin erilaisia sampoja. Tyytyväiset sammon omistajat kertoivat sampojensa tuottavan mm. karkkia, jääkiekkomailoja ja moottorikelkkoja. Nämäkin ylpeät sammon omistajat sai hyvillä mielin lähettä kotimatkalle. Oppilaiden keskittyminen työhön oli ihan omaa luokkaansa, kun he itse suunnittelivat työnsä alusta alkaen ja toteuttivat. Opettaja olisi varmasti teettänyt ihan erilaisen sampon, jos mallista oltaisiin tehty. Mutta nyt jokainen teki itse ja koko ajan kuului vasaran kilke, sahan suhina ja hiekkapaperin hankaus. Taidanpa teettää sampoja joskus toistekin!

Hyvää Kalevalan päivää!

Ja hiihtolomaa!

Eläinten talvi - kettu 5/6

Ketun jäljet järven jäällä,

paksun lumipeitteen päällä.

Kettu hankea huiskii hännällään,

saaden näin revontulet syntymään.

Taivaalla välkkyy väriloiste,

eilisiltaisen näytelmän upea toiste.

Ketun hahmo loittonee polun päässä,

siinä mistä järvi on kokonaan jäässä.

Repo yksin polkua eteenpäin käy,

ei kaverina toisia kettuja näy.

Sankari tuo monenlaisen tarinan,

saanut maineen yksinäisen kulkijan.

Ketun opiskelun suoritimme parityöskentelynä. Oppilailla oli n. 70min aikaa työskennellä tehtävien parissa valitsemassaan järjestyksessä. Lopuksi opittu kerrattiin yhdessä ja ihailtiin hienoja tuotoksia.

1. Lukeminen / Lue tietoteksti ketusta (Jäljillä1-oppikirja).

2. Tietokone / Kirjoita valitsemasi otsikon alle tietoa ketusta. Käytä kokonaisia lauseita. (Tietokoneella oli word-dokumentti auki ja pari valitsi yhden otsikon ja täydensi sen alle tekstistä saamansa tiedot).

3. Vihkotyö / Piirrä vihkoosi kettu, ketun pesä ja ravintoa. Tarkista tiedot tietotekstistä.

4. Lukeminen ja uudelleen kertominen / Lue satu ketusta ja kerro satu opettajalle tai avustajalle uudelleen. (Jokaiselle ryhmälle oli varattu jokin kansansatu ketusta. Pium-paum-paukkaan kirjasta löytyi ekaluokkalaisille sopivan pituisia satuja.)

5. Lukeminen / Harjoittele kettu-runon sujuvaa lukemista parisi kanssa.

Kuvassa oikealla oppilaiden itse kirjoittama tietoteksti ketusta.

Läksyksi oppilaat saivat opettaa kotona äidille tai isälle ketusta oppimansa asiat.

Vaikka aiheena oli yltti ja oppilaiden oma tavoite oli oppia asioita ketusta, oli opettajan tavoitteet tässä tehtävässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja parityön tekemisessä sekä äidinkielessä. Äidinkielen osalta tehokasta treeniä tuli luetun ymmärtämisessä, luetun soveltamisessa, lauserakenteissa, uudelleen kertomisessa sekä erilaisten tekstien tunnistamisessa (satu, runo, tietoteksti).

-------------------------------------------------------

Kuvaamataidon työnä teimme tietenkin tällä viikolla kettu-työn. Aluksi keskustelimme revontulista ja kerroin oppilaille tarina tuliketusta, jonka mukaan revontulet ovat myös saaneet nimensä. Aluksi piirsimme ohjeen (http://www.artprojectsforkids.org/2012/02/how-to-draw-fox.html) mukaan ketun. Väriettyään ketun oppilaat hahmottelivat tunturit valkoisella liidulla. Lumi tehtiin töpöttämällä valkoista maalia vaahtomuovinpalalla paperille. Lopuksi värillisiä taululiituja käyttäen oppilaat piirsivät taivaalle revontulet, jotka levitettiin sormilla suttaamalla taivaalle.

Näyttävä ja monivaiheinen kuvistyö oli myös oppilaiden mieleen. Lopputulosta voi ihailla alta:

Talviyönä ketulla on kiire ystävien luokse,

tähdet kannustavat juokse, juokse!

Häntä heiluu huiskis-haiskis,

lumi pöllyää hupsis-tupsis.

Kettu, kirkas, pitkähäntäinen

hännällänsä maalaa näyn ihmeellisen.

Taivaalla leimuaa tulimeri,

siinä missä kettu hetki sitten meni.

Eläinten talvi 6/6

Eläinten talvi-jakso huipentui ennen hiihtolomaa tehtävään pieneen retkeen, joka suuntautui koulun lähimetsään/järven rantaan. Retkeen varasimme aikaa kaksi tuntia ja retkipaikalle siirryttiin jalkaisin.

Retkipaikalla oppilaat (40) jakautuivat kolmeen ryhmään, jotka kiersivät kolme tehtäväpistettä. Aikaa yhdelle tehtäväpisteelle oli varattu n. 10-15min. Kokonaisuudessaan retki siirtymineneen vei aikaa kaksi tuntia.

1. Eläinten jäljet ja talvinen ravinto

Aluksi oppilaat vain kuuntelivat metsän ääniä yrittäen tunnistaa luonnon ääniä ja luontoon kuulumattomia ääniä.

Oppilaat tutkivat maastosta löytyviä eläinten jälkiä (jänis, orava, kettu). Ne jäljet, joita ei löytynyt tehtiin itse, jotta jäljet osataan myöhemmin tarvittaessa tunnistaa.

Koiran jälki

Lisäksi oppilaat tutkivat jäniksen jyrsimiä pajuja, sekä lumen alta löytyviä varpuja, joita eläimet voivat syödä talvella.

2. Lumen tutkiminen

Oppilaat toimivat tehtäväkorttien opastamalla tavalla ja pohtivat selityksiä havainnoilleen. Välineinä rastilla oli mittanauhoja, trangia ja digitaalinen lämpömittari.

Ohjeet luettuaan oppilaat toimivat pienissä ryhmissä tutkien lumen syvyyttä.

Ensin ringettemaila iskettiin maahan valittuun mittauspaikkaan ja sitten mitattiin mittanauhalla. Lopuksi vertailimme ryhmien saamia mittaustuloksia ja järjestimme ne suuruusjärjestykseen.

Toisessa tutkimustehtävässä pohdittiin veden olomuotoja.

                          

Pohdittuamme mitä lumipallolle saunassa tapahtuisi ja muodostettuamme oletuksen eli hypoteesin, testasimme lumipallon sulattamista trangian avulla. Samalla keskustelimme veden olomuodoista, kun havainnoimme lumipallon sulamista ja höyrystymistä.

 

 Kaikkea vettä emme kuitenkaan höyrystäneet vaan siivilöimme valkoisen kahvinsuodattimen läpi sulattamamme veden ja samalla pohdimme lumen puhtautta. Ja sitä, kannattaako lunta syödä?

Viimeisenä tehtävänä mittasimme lumen lämpötilaa ja pohdimme missä myyrät ja hiiret viettävät talvensa. Riekonkiepit olivat myös osalle oppilaista tuttuja.

Eräs ryhmä päätti tehdä empiiristä tutkimusta lumen lämpötilan suhteen.

3. Metsän eläimet / kuvataide

Metsän puihin tehtiin lumesta lumiveistoksia metsän eläimistä. Idean nappasimme facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä ja lisäsimme lumiveistoksiin värit. Työt saivat värinsä suihkepulloista, joihin oli laimennettu pulloväriä.

Suunnitteilla oli myös tämä neljäs piste, mutta jouduimme jättämään sen pois veden noustua jäälle.

4. Jään tutkiminen ja kalojen talvi

Kairataan jäähän reikä ja mitataan jään paksuus. Keskustellaan jäällä liikkumiseen liittyvistä turvallisuusohjeista. Mitataan veden lämpötila. Mitä kalat tekevät talvella?

---------------------------------------------------------------------------

Tehtäväpisteet suoritettuamme oppilailla oli vapaata leikkiaikaa ja tietenkin aikaa syödä eväitä. Kokonaisuudessaan retki oli todella toimiva kokonaisuus: liikuntaa, ulkoilua, kuvataidetta, ylttiä ja vähän matikkaakin saatiin kaksi tuntiseen ympättyä. Pistetyöskentelyn avulla saatiin näppärästi käsiteltyä erilaisia asioita. Jee, hyvä me, hyvä meidän tiimi! Kiitos kollegoille!

Kässäpussit

4. luokkalaisten tekemät kässäpussit alkavat vähitellen olla kaikilla valmiina, tässä muutamia mallikappaleita. 

Oppilaat aloittivat etsimällä netistä mieleisensä värityskuvan. Värityskuva kiinnitettiin kaksinkertaiselle kankaalle, jonka välissä oli vanuharso. Ompelukuvan ääriviivat ommeltiin värityskuvan päälle (ensi kerralla oppilaat saavat kopioida kuvansa kaavapaperille, koulun kopiopaperi oli vähän turhan hyvä laatuista ja sen irrottaminen siististi ompeleita venyttämättä oli haastavaa). 

Kankaalle ommeltu kuva väritettiin kangastusseilla tai kangasväreillä maalaten. Sen jälkeen työ kiinnitettiin pohjakankaaseen tiheällä siksakilla ja päälle laitettiin kanttinauhat. Oppilaan valinnan mukaan kässäpussista tuli narulla umpeen kuristettava pussi, olkalaukku tai kauppakassi.

Työn jälki on ollut hyvä. Työssä on monta työvaihetta ja jokaisen työ erilainen. Oppilaiden motivaatio on säilynyt hyvin työn alusta loppuun, onhan oman työn lopputulokseen pystynyt vaikuttamaan monella eri tavalla. Ehdottomasti toistekkin käytän tätä ideaa!