Sivut

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Pyhäinpäivä



Uskonnon tunnilla käsittelimme lauantaina olevaa Pyhäinpäivää. 

Aloitimme tunnin "Kynttilän sytytän"-kappaleella ja sytytimme kynttilän, jonka jälkeen luimme Bettina Eggerin ja Sita Juckerin kirjan Marianne muistelee mummoa.
Kirjassa Marianne kertoo kivasta mummistaan, joka teki hänen kanssaan kaikenlaista. Mummo kuitenkin sairastuu ja kuolee. Marianne on aluksi surullinen ja vähän vihainenkin mummolle. Puhuttuaan asiasta paljon vanhempiensa kanssa Marianne alkaa suremisen sijaan muistella mukavia mummoon liittyviä asioita ja maalaa mummon kuvan.


Samoin kuin Marianne muisteli mummoaan maalaamalla, monet muistelevat lauantaina Pyhäinpäivänä kuolleita läheisiään ja vievät haudoille kynttilöitä.

Kertomuksen jälkeen lapset alkoivat keskustella ihan itse kertomuksesta. Moni halusi kertoa omista kokemuksistaan kynttilän viemisestä haudalle tai ukista, joka oli kuollut. Mukavaa oli ,kun lapset kuolleista mummeista ja ukeista puhuessaan, myös toivat esille mitä kivaa heidän kanssaan oli tehty.

Keskustelun jälkeen jokainen painoi pullovärejä ja puupalikkaan apuna käyttäen kynttilän mustalle paperille.


A4-paperit oli valmiiksi teipattu alustoille ja kynttilä piirrettiin valkealla liidulla. Kynttilän liekki väritettiin liiduilla, loput työstä painettiin puupalikan avulla.



Lapset pitivät työstä, vaikka se vaatikin pitkäjänteisyyttä, koska puupalikan pää oli n. 1cm x 1cm. Työskennellessään lapset selkeästi vielä miettivät aihetta, koska eräs oppilas otti työskentelyn ohessa puheeksi sen, että myös jouluaattona käydään viemässä haudoille kynttilöitä.

Kaiken kaikkiaan mukava ja rauhallinen oppitunti. Tunnin lopussa muutama oppilas kysyi "eikö meillä ollutkaan uskontoa?"


Idean kynttilätyöstä sekä vinkin Kynttilän sytytän-laulusta sain jälleen facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmästä. Kiitos kollegoille yhteistyöstä!








perjantai 25. lokakuuta 2013

M niin kuin maja

M- viikolla aloittelimme viikkoa perinteisesti Pikkumetsän aapisen tarinalla, jossa Alaska löytää Minna majan. Samalla keskustelimme oppilaiden rakentamista majoista, tästä aiheesta melkein kaikilla oli kommentoitavaa! :)

Viikon aikana luimme muitakin maja-aiheisia satuja. Esim. Mauri Kunnaksen Apua merirosvoja-kirjassa Riki Robinson myös rakentaa autiolle saarelleen majan. 

Keskiviikon liikuntatunnin vietimme ulkona rakentaen tietenkin M niin kuin majaa. Majan rakennuspaikastamme löytyi hyvin materiaalia sekä sopiva kuoppa, jonka päälle saimme majan katon helposti rakennettua. Lapset touhusivat innoissaan tunnin verran koulun läheisessä metsässä ja hymyssä suin.


Kunnon majassa pitää tietenkin olla nuotio päättivät tytöt ja pohtivat samalla, mikä olisi sopiva nuotiolaulu.


Majan pihalle rakennettiin myös penkit ja keksipä joku myös rakentaa keinulaudan, jota tietenkin kaikkien piti päästä kokeilemaan.


Majaan mahtui hyvin neljä oppilasta kerrallaan sisään.


Torstaina tulostimme majasta otettuja kuvia siten, että jokainen oppilas sai valokuvan majastamme. Kuvat liimattiin väripaperille ja jokainen kirjoitti majastamme omien taitojensa mukaan. Osa kirjoitti vain "maja" ja kaikkien kuvassa olijoiden nimet. Moni innostui kuitenkin kirjoittamaan enemmän kuin on koskaan aiemmin kirjoittanut ja useimmat oppilaistani kirjoittivat lauseita majaretkestä. Hienoa! Tämä oli ehdottomasti motivoivin kirjoitustehtävä koko syksyn aikana. Pitää varmaan tulostella oppilaille säännöllisin väliajoin kuvia tekemisistämme, jos se jatkossakin synnyttäisi samanlaisen innostuksen kirjoittaa...

Torstaina aloitimme myös viikon aakkosaskartelua. Pohdimme millaista on myrskyssä, kädet nostettiin pään päälle ja mietittiin miten ne myrskyssä heiluisivat. Hetken aikaa aiheeseen eläydyttyämme oppilaat maalasivat valkoiselle paperille synkän ja myrskyisen yön. Oppilailla oli heti visio siitä miten myrsky maalataan, omalle mielikuvitukselleni myrskyn maalaaminen olisi ollut haaste.


Myrsky

Myrsky

Myrsky ja tornaado

Olipa kerran kaksi pienen pientä menninkäistä, jotka olivat matkalla metsän halki. Sinä yönä kuitenkin nousi yllättäen hirmuinen myrsky. Tuuli ja satoi, pimeä metsä oli vieläkin pimeämpi kuin yleensä yöllä. Miltähän menninkäisistä mahtoi tuntua? Pelokkaat ja viluiset meninkäiset etsivät suojaa metsästä, mihin he voisivat mennä suojaan? Puun alla kastuu, eikä talojakaan ollut lähettyvillä, niinpä menniskäiset rakensivat itselleen majan. Majassa menninkäiset olivat sateelta suojassa, mutta silti heitä vilutti eikä majassa nähnyt mitään. Mitä menninkäiset voisivat tehdä? He sytyttivät nuotion majaansa. Nuotion valossa menninkäiset näkivät etsiä repuistaan huovat, joihin he kääriytyivät. Sen jälkeen he istahtivat vieriviereen nuotion ääreen lämmittelemään. Pian heillä oli jo paljon parempi mieli, eikä menninkäisiä enää pelottanut ulkona riehuva myrsky. Nälkä heillä sen sijaan oli, onneksi menninkäisten repusta löytyi myös m... Mitä menninkäiset voisivat paistaa nuotiolla? Mmmm, makkara maistui mahtavalta majassa synkkänä myrskyisenä yönä.

Kerrottuani sadun oppilaille alkoivat oppilaat askarrella omaa menninkäisten majaa myrsky-yönä.


Olimme avustajani kanssa valmistaneet risuista muutamia M-kirjaimia alustoille. Frottage-tekniikalla, eli vahaliidun lappeella, väritettiin voimapaperille m-kirjain eli maja näkyviin. ja piirrettiin nuotio majan keskelle. Voimapaperista irtileikattu maja liimattiin myrskyn päälle.


Menninkäiset liimattiin tulen ääreen huovasta. Ja työ viimeisteltiin mustalla tussilla piirtäen mennikäisille "ääriviivat" ja siten vierivieressä istuvista huopiin kääriytyneistä mennikäisistä muodostui pikku m.



Oppilaiden m-askateluista tuli aivan mahtavia, paljon hienompia kuin osasin missään vaiheessa kuvitellakaan!









M-askartelun ideointi tapahtui facebookin al-ku-o-pet-ta-jat-ryhmässä yhdessä toisen luokanopettajan kanssa, jonka "tunnen" vain netissä. Aika huikeaa tehdä todellista yhteistyötä muualla Suomessa toimivien opettajien kanssa netin välityksellä :)


perjantai 18. lokakuuta 2013

Mäkkärimatikkaa ja välipaloja

Pinterestistä löytämäni valokuvan innoittamana näpertelin syysloman päätteeksi luokkaani McMatikka-taulun mustasta lakakankaasta, vanerilevystä ja askarteluhuovasta. Taulun koko on n. 50cmx70cm. Ranskikset ovat jäätelötikkuja.

Mäkkärimatikka sopii hyvin oppilaille "välipalaksi"tai pistetyöskentelyyn. Ranskiksiin on kirjoitettu lukujen hajotelmat ja oppilaiden tehtävänä on sijoittaa oikeat ranskikset oikeisiin taskuihin. Me aloittelemme tulevalla viikolla luvun 5 opiskelua, joten osa ranskistaskuista jää tässä vaiheessa vielä tyhjiksi...

Aluksi oppilaat saavat pareittain täyttää taulua lukujen 1-5 hajotelmilla. Myöhemmin, jotta motivaatio hajotelmien treenaamiseen säilyy, voi taulua käyttää munakellon kanssa "Kuinka monta ranskista saat sijoitettua sovitussa ajassa". Viimeisessä vaiheessa oppilaat voivat sekuntikellolla kellottaa aikaa hajotelmien ratkaisemiseen.


perjantai 11. lokakuuta 2013

Merirosvo-teemaviikko

Toteutamme koulussani esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä järjestämällä kuukausittain jonkin yhteisen tapahtuman eskareiden ja ykkösten kesken. Syyskuussa vietimme sadonkorjuukarkeloita ja lokakuussa on merirosvojen vuoro. Merirosvo-teemasta me opettajat innostuimme jo ennen sadonkorjuukarkeloiden toteutusta ja mopo lähti niin sanotusti käsistä. Suunniteltu on jos vaikka mitä ja rekvisiittaa ja naamiaisasuja tilattu briteistä asti, ja se en ollut minä! Minä tilasin vain Oulusta ;-)

Merirosvo-teemaa varten luokka sai osakseen tuunausta.


Lukunurkkauksen yhdellä seinällä olevalle ilmoitustaululle tuli merirosvolaivueen johtoalus. Viikon aikana alus saa peräänsä laivueen. Laiva on aplikoitu askarteluhuovasta siniselle lakanakankaalle. Kankaan ympärillä olevat paperinaruköydet on kiinnitetty miljoonalla nuppineulalla.


Ope menetti taas oman pöytänsä teemaviikon ajaksi, no en sen takana ikinä kuitenkaan ehdi istua ;-)


Luokan katossa risteilee viirinauhoja. Pääkalloilla varustettu on muovinen (Pilailupuoti 2.50€) ja merkkarit- ja merirosvo-teksteillä varustetut itse ommeltuja. Takana tussitaululla on pitkä pieni lippusiima, jossa on kaikki aakkoset kirjoitettuna Tulip-väreillä.


Lukunurkkauksessa on myös pöytä, jolla on esillä merirosvoaiheista lukemista.
Pieneen t-kirjaimeen haettiin mallia merirosvon miekasta, tai siis Tikarista :)


Eskariluokasta löytyi kokonainen laiva, siitä olin kyllä kade!




Teemaviikon tapahtumat

Maanantai:

Aloittelimme teemaan tutustumista kuuntelemalla ja laulamalla "Kapteeni Koukku"-kappaleen. Poikien suosikkiversio laulusta oli ehdottomasti Hevisauruksen versio, mutta ei tämä perinteisempi versiokaan huono ole.

Jatkoimme teemaan tutustumista lukemalla ensimmäisen kertomuksen Mauri Kunnaksen Apua, merirosvoja!-kirjasta. Samalla opimme t-kirjaimen äänteen, kun taistelun tiimellyksessä merirosvojen tykit ja pyssyt tussahtelivat "t-t-t-t-t-t-t". Kertomuksen jälkeen pohdimme t-kirjaimen ulkonäköä. Iso T-kirjain oli eskarista tuttu, mutta pieneen t-kirjaimeen haimme mallia merirosvon tikarista. T-kirjaimen harjoittelu sujui tikari-esimerkin jälkeen hienosti.

Maanantaina tehtiin joka viikkoisia kirjainten opetteluun liittyviä tehtäviä. Kirjainkortti-askartelu oli tällä viikolla merirosvojen aarteista (paljeteista) sommiteltu t-kirjain.



Liikuntatunnilla leikimme mm. merirosvohippaa. Merirosvo jahtaa leikkijöitä ja saatuaan jonkun kiinni, sidotaan vanki (lapsi laittaa itse kätensä solmuun ja jää odottamaan pelastajaa). Vangin voi pelastaa aukaisemalla solmussa olevat kädet.
Merirosvolaivojen taistelua leikittiin samaan tyyliin kuin hirvenmetsästystä. Lapset seisovat salin päädyssä rivissä, opettaja huutaa teemaan liittyviä sanoja. Kuultuaan t-kirjaimella alkavan sanan, oppilaat yrittävät juosta salin toiseen päähän, ilman että salin laidalla olevat jo palaneet lapset eli merirosvot saavat poltettua heidät pehmopallolla. Merirosvotaistelu oli kaikkien oppilaiden suosikki.
Lopputunnista harjoittelimme vielä jokaiselle merirosvolle tärkeitä taitoja kuten mastoonkiipeämistä (puolapuita ylös-alas) ja köyden varassa laivasta toiseen heijaamista.

Tiistai:

Matikan tunnilla käsittelimme järjestyslukuja. Järjestyslukuja on treenattu syksyn alusta alkaen mm. ruokajonossa kertomalla kuinka mones kukin on. Parilla viime viikolla ruokajonoon lähtiessään oppilaat ovat napanneet mukaansa salaisuuspussista jäätelötikun, johon kirjoitettu järjestysluku kertoo jonopaikan. Tänään käsittelimme järjestyslukujen merkintää.


Lukunurkkauksen yhdellä seinällä oleva merirosvolaiva sai laivaston peräänsä. Laivat saivat purjeisiinsa järjestysluvut ja niiden järjestäytymisestä taululle keskusteltiin moneen kertaa. Mikä laiva tulee minkäkin edelle/taakse.





Äidinkielen tunneilla oppilaat kuulivat uuden kertomuksen "Apua, merirosvoja!"-kirjasta ja lauleskelun jälkeen jatkoimme pistetyöskentelyä merirosvoteeman ja T-kirjaimen ympärillä. Joka viikkoisten opeteltavaan kirjaimeen liittyvien pisteiden lisäksi luokassa on teemaviikolla ylimääräisiä teemaan kuuluvia tehtäviä. Oppilaat siirtyvät pisteeltä toiselle osittain omatoimisesti, osittain ohjatusti. Kulunvalvonta hoitui leimaamalla. Oppilaat leimasivat tehdyt tehtävät kulunvalvonta-monisteeseensa.



Merkkarimatikka 1-pisteellä oppilaat laskevat yhteenlaskuja ja värittävät värityskuvaa ohjeen mukaisesti. 


                                                
Merkkarimatikka 2-piste toimii samalla idealla kuin merkkarimatikka 1.
                                                  



Naapuriluvut-monisteessa oppilaat kertaavat naapurilukuja, eli yhtä isompia ja yhtä pienempiä lukuja. Naapurilukuja on aiemmin harjoiteltu niin matikan tunneilla kuin suunnistuksessakin.



Merirosvolautapelin (teacherspayteachers.com) avulla treenailtiin sanojen lukemista. Oppilaat liikkuivat pelilaudalla ja pysähtyessään nostivat kortin, jossa oli kuva. Kuvaa vastaava sana piti etsiä esillä olevista sanakorteista. Lautapelin avulla on helppo "huijata" oppilaat lukemaan, moni poika jaksaa lukea huomattavasti enemmän saadessaan sanojen välissä liikkua pelilaudalla eteenpäin ;-)

Lukujonoja harjoiteltiin pisteiden yhdistely-tehtävässä. Tämä osoittautui yllätyksekseni liian vaikeaksi useimmille oppilaille.

Sokkelo-tehtävä oli extratehtävänä niille, jotka tarvitsivat lisätehtäviä.





Muistipeli-pisteellä oppilaat parittivat merirosvoaiheiset aakkoskortit. Iso ja pieni kirjain muodostivat parin. Kortit on tulostettu TPT:n (www.teacherspayteachers.com) ilmaismateriaaleista.

Keskiviikko



Merirosvolla pitää tietenkin olla aarrearkku. Puutyötunneilla olemme parin viikon ajan valmistaneet oppilaille omia aarrearkkuja. Samalla tuli sahattua, naulattua, hiottua, maalattua, lakattua ja liimattua.  Aarrearkkujen kansien laudoitus syntyi liimamalla jäätelötikkuja vanerille. Saranat aarrearkkuihin tehtiin nahasta. Hyvin onnistui työskentely ekaluokkalaisten kanssa puutyöluokassa. Apuna minulla oli yksi 5. luokan poika, joka hoiti apuopen hommansa erinomaisesti, iso kiitos hänelle!



Eskaritkin olivat tehneet aarrearkkuja. Heillä materiaalina oli kartonki. Oikein viehättäviä pikku aarrarkkuja saatiin valmiiksi eskariluokassakin.

Merirosvot eläintarhassa (yltti): Merirosvokapteeni Zoologist on tehnyt ryöstöretken ja ryöstänyt eläintarhan. Eläintarhan eläimet on kuitenkin järjestettävä laivaan asumaan järkevällä tavalla. Oppilaille on monistettu iso A3-kokoinen merirosvolaiva, joka on jaettu kahteen osaan. Lisäksi oppilaat saivat monistettuja kuvakortteja eri eläimistä (Pisara opeopas). 



Ensimmäisenä oppilaiden tehtävänä oli jakaa eläimet kahteen ryhmään itse päättämänsä ominaisuuden perusteella. Oli ilo huomata, että lukuisat luokitteluharjoitukset syksyn aikana eivät ole menneet hukkaan. Oppilaiden luokitteluperusteita olivat mm. karvaiset ja karvattomat eläimet, metsässä asuvat ja ei-metsässä asuvat, jalalliset ja jalattomat eläimet, eläimet ja ötökät, vedessä asuvat ja ei-vedessä asuvat. Kun kaikkien luokittelu periaatteet oli käyty läpi ja todettu oikeiksi (kun olivat perusteelleet jakonsa). Kerroin Kapteeni Zoologiksen lukeneen kirjasta, että eläimet jaetaan usein selkärankaisiin ja selkärangattomiin. Ensin tietenkin etsittiin oma ja kaverin selkäranka ja sen jälkeen alettiin miettiä mitkä eläimet ovat selkärankaisia ja mitkä selkärangattomia sekä liimattiin eläimet omiin osastoihinsa. Tehtävä oli oppilaille yllättävän helppo, kuvittelin sitä vaikeammaksi... Seuraavalla viikolla jatkamme jakamalla eläimiä nisäkkäisiin, matelijoihin jne.


Torstai




Jako tunnilla teimme aluksi kuullun ymmärtämisen tehtävän, jossa oppilaat värittivät ja täydensivät värityskuvaa ohjeiden mukaan. Sen jälkeen oppilaat kirjoittivat tietokoneella sanoja tai lauseita oman taitonsa mukaan kuvasta. Lopuksi kuva väritettiin ja samalla kiersin saduttamassa oppilaita. LPP-menetelmällä kirjoitin jokaisen oppilaan sanelun mukaan muutaman lauseen kuvasta. Lauseet luettiin muutaman kerran yhdessä, omatoimisen harjoittelun jälkeen "sadut" luettiin myös muulle luokalle. Läksyksi tuli vielä lukea oma satu kotona vanhemmille.



Viikon aakkosaskarteluna oli T niinkuin tikari. Tikari tehtiin ohuelle metallilevylle (?) lyijykynällä väärältä puolelta painamalla.




Perjantai

Perjantai oli sitten se varsinainen merirosvopäivä. Opettajat olivat sonnustautuneet merirosvoasuihin kiireestä kantapäähän ja oli moni oppilaskin kerännyt kotoa merirosvoasustusta. Lisäksi merirosvohatut oli taiteltu koulussa jokaiselle.



Aamupäivällä kaksi ensimmäistä tuntia työskentelimme pistetyöskentelyn merkeissä neljällä eri pisteellä. Lapset oli jaettu noin 10 oppilaan ryhmiin.



Matikkapisteellä oppilaiden piti auttaa merirosvoprinsessaa ongelmanratkaisutehtävien kanssa. Merirosvoprinsessa oli löytänyt aarrearkun, jota ei kuitenkaan saatu auki ilman oikeaa koodia. Koodi syntyi kolmen pähkäilytehtävän vastauksista.

1. Kapteeni Koukun miehistöön kuului aikaisemmin 10 miestä. Kaameassa myrskyssä hukkui 5 miestä. Kapteeni Koukku pestasi laivalleen hukkuneiden tilalle 3 miestä. Yhden merirosvon Kapteeni Koukku erotti tämän unohdettua tehdä kapteenille aamiaista. Ja yksi merirosvo päätti alkaa itse kapteeniksi ja rakentaa oman merirosvolaivan. Kuinka monta iso miehistö Kapteeni Koukulla nyt on? (6)
2. Merirosvoprinsessalla on 14 kultarahaa. Hän antaa perämiehelle 4 kultarahaa, kapteeni saa kaksi kultarahan enemmän kuin perämies (6). Ja laivapoika saa kolme kultarahaa vähemmän kuin kapteeni (3). Kuinka monta kultarahaa jää merirosvoprinsessalle? (1)
3. Kuinka monta kultarahaa on pussissa? (Tunnustelu pussi, 7 kultarahaa)

Ajatuksena on, että ensimmäisessä tehtävässä oppilaat ratkaisevat tehtävän itseään apuvälineenä käyttäen. Toisessa tehtävässä käytetään välineinä kultarahoja ja viimeisessä tehtävässä oppilaat tietenkin tunnustelevat mitä pussissa on.

Koodin testailua

Palkkioksi avusta jokainen pikkumerkkari
sai oman suklaakultarahan.



Karttapisteellä oppilaat piirtävät jokainen ikioman aarrekarttansa. Karttoihin on tutustuttu suunnistusjakson aikana liikunnassa ja oppilaita muistutetaan aluksi, että kartta oli ikään kuin valokuva ylhäältä otettuna. Kartat piirretään vahaliiduilla reunoistaan kärvennetylle voimapaperille. Lopuksi opettaja saduttaa oppilaita lyhyesti siitä, kenen kartta on kyseessä ja mikä aarre karttaan merkittyyn paikkaan on kätketty. Kirjoitustaitoiset voivat kirjoittaa myös itse.



Kuullunymmärtämispisteellä ohjaaja lukee oppilaille kertomuksen Merirosvo-Osmosta. Lapset täydentävät kuvaa Merirosvo-Osmosta kuulemansa mukaan. Lopuksi, jos aikaa jää, kuvan voi värittää.

Askartelupisteellä jokainen oppilas askartelee itselleen oman merirosvopään paperilautasesta. Merkkaripäät kerätään luokkien oviin, joissa on teksti Tämä luokka on aarre ja aarrearkku.



Ruokailun jälkeen merirosvojen päivä jatkuu aarrejahdilla/merirosvotestillä liikuntahallilla. Liikuntahallilla merirosvoseikkailu etenee ryhmittäin opettajan johdolla. Opettaja kertoo tarinaa vahvasti eläytyen rooliinsa ja aarrejahti etenee kerronnan myötä.

                                                 

- Hiio-hoi, kaikki merirosvot ja -rosvottaret kannelle!



On aika lähteä aarrejahtiin, kartta esille ja tutkimaan mistä kätketty aarre löytyy. Ennen aarrejahtiin lähtöä merirosvojen on tuotava kapteenilleen tuopillinen muumi-limua/mansikkamehua. Juoma kuljetetaan laudan pätkällä. Piri pintaan täytetty tuoppi pitää tuoda mahdollisimman täytenä kapteenille. Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat laudan kantamiseen (ryhmäyttämistehtävä). 

Kapteenin siemaistua juomansa voidaan lähteä liikkeelle. Ensin on kiivettävä mastoon tähystämään näkyykö muita merirosvolaivoja lähettyvillä (kiivetään puolapuita ylös tähystämään).



Aivan lähellä näkyykin merirosvolaiva, jonka miehistö valmistautuu taisteluun. Merirosvot tasapainoilevat laivan reunaa pitkin (penkkiä pitkin tasapainoilu permannolla), epäonnekseen he päätyvät suoraan vastapuolen merirosvon syliin (ryhmän oma ohjaaja), joka kävelyttää merirosvot lankkua pitkin mereen (kävely volttimonttuun silmät kiinni/auki).





Merirosvot uivat volttimontun toiselle puolelle ja yrittävät kaapata laivansa takaisin. Laivaan siirrytään köyden avulla heijaamalla (köysi kiinni volttimontun rekkiin). Päästyään takaisin omaan laivaansa merirosvot tasapainoilevat vielä korkean puomin yli. Oma laiva on vallattu ja aarrejahtia voidaan jatkaa.



Merirosvolaivalla ei pääse aarresaaren rantaan, joten merirosvojen on soudettava rantaan. "Veteen" ei saa osua ja ryhmät ylittävät sovitun matkan step-lautojen avulla siirtämällä niitä siten, että koko ryhmä pääsee aarresaaren rantaan. 

Aarresaarella vastassa on vielä hirmuinen hämähäkin verkko, josta pitää päästä läpi. (Kuminauhaa viritehtynä oviaukkoon.)


Viimein ollaan päästy luolan suulle, jossa aarre on. Jokaisen merirosvon on noudettava aarteensa pimeästä luolasta lyhdyn avulla. (Pimeistä pukuhuoneista löytyy jokaiselle aarre, jonka käy hakemassa patterilla toimivan kynttilän/lyhdyn valossa 1-3 oppilasta kerrallaan). 




Aarteen löydettyään merirosvot kokoontuvat juomaan maljan onnistuneen aarrejahdin päätteeksi ja kaikki kruunataan aidoiksi merirosvoiksi.



Aarrejahtiin tarvittavat materiaalit: lautaa (1.5m), mehua, tuoppi, köysi, step-lautoja, kuminauhaa, merirosvomusiikkia&soitin, taskulamppuja sekä merirosvorekvisiittaa.

                                    
-----------------------------------------------

Ideoita, jotka jäivät ajanpuutteen tai huonon sään takia hyödyntämättä:
- Aarrejahti/liikunta: kartan avulla koulun pihalla kätkösuunnistusta. Jokaiselta rastilta löytyy pakasterasia, jossa on helmiä. Oppilailla on kartan lisäksi piipunrassi, johon he keräävät kultakin rastilta yhden helmen. Helmistä voidaan myöhemmin askarrella merirosvon aarre tai kerjätä heijastimia ja tuunata oma heijastin aarrehelmillä.

-----------------------------------------------

Käytännön toteutuksesta
- Viikon aikana tehtiin paljon erilaisia kuvaamataidon töitä sekä askarteluita. Askartelun olivat luokassa teematunneilla yhtenä pisteenä matikan ja äidinkielen tehtävien ohella. Oppilaat askartelivat tai piirsivät päivittäin. Taide- ja taitoaineiden 3 viikko-oppituntia eivät kuitenkaan ylittyneet ma-to välillä, sillä askartelut veivät kerrallaan vain n. 10min. Jos koko luokka olisi askarrellut samaan aikaan, olisi tunteja kulunut aika paljon enemmän, nyt opettaja touhusi matikan ja äidinkielen tehtävien parissa ohjaten pienempiä ryhmiä ja koulunkäynninohjaaja pyöritti päivittäin vaihtuvaa askartelua.
- Päivittäin merirosvoteemaan käytettiin aikaa n. 2 oppituntia. Teema oli mukana äidinkielen, liikunnan , musiikin ja yltin tunneilla, matikan ja uskonnon tunnit pidettiin teemasta irtonaisina, tosin matikkaa oli tarjolla myös merirosvopisteillä.


Iso kiitos mahtaville kollegoilleni teemaviikon järjestämisestä!
Tämä oli raskas, mutta aivan mahtava viikko :)